Reseptejä tuottavuuden kasvuun

Suomalaisjohtajat suhtautuvat ydinvoimaan jyrkän myönteisesti. Kuva: Hannu Huovila/TVO

Tiedämme, että tietokone keksittiin jo 70 vuotta sitten ja sen, että henkilökohtaiset tietokoneet tulivat markkinoille 30 vuotta sitten. Internet puolestaan kaupallistettiin noin 20 vuotta sitten. Mutta miksi nämä keksinnöt mullistavat meitä edelleen?

Olemme viime vuosina kokeneet digitaaliteknologian olevan vasta nyt niin edullista, ja että se on yleiskäyttöistä ja lähes kaikkien ulottuvilla. Nyt kourassani olevan tabletin laskentateho yltää samaan kuin miljoonia maksaneiden supertietokoneiden 10–15 vuotta sitten. On laskettu, että seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin se on tähän mennessä kasvanut koko ihmiskunnan historian aikana. Vauhti on siis aivan huikeaa. Tämän teknologian kehityshistorian valossa voisi rohkeasti ennustaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehitys vie maailman talouskasvua eteenpäin vielä ainakin seuraavat pari vuosikymmentä, ehkä pitempäänkin. Voi hyvin olla, että paras on vielä kokematta.

Taloushistoriaa tuntien voimme todeta, että viime vuosisadan alkupuoliskolla kasvun ja tuottavuuden perusta rakentui sähkövoiman ympärille ja sitä hyödyntäen. Myöhempinä vuosikymmeninä sen suurimmat hyödyt tulivat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista. Tällä hetkellä voidaan ajatella, että digitaalisen teknologian hyödyntämisessä olemme nyt samassa vaiheessa kuin sähkön hyödyntämisessä oltiin aikoinaan. Digitaaliteknologia kehittyy paremmaksi ja siitä tulee vielä edullisempaa ajan saatossa. Digitaaliteknologian suurimmat hyödyt todennäköisesti tulevat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista sekä kotitalouksien elämään että yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Viimeistään nyt tulisi digitalisaation merkitys ymmärtää, niin kansallisessa talouspolitiikassa kuin yritysten strategiaa laadittaessa. Uskon vahvasti, että kaikki se informaatio mikä digitoitavissa on, tullaan digitoimaan.

Tuottavuus ei ole lisääntynyt samassa suhteessa

Viime aikojen tuottavuuden kasvumittarit eivät kuitenkaan osoita ylöspäin, vaikka meillä on kaikki tuo teknologia saatavilla. Kuulemme päivittäin eri median lähteistä, että työn tuottavuuden kasvu on Suomessa lähes olematonta ja että useat teollisuudenalat ovat menettäneet kilpailukykyään. Saimme myös pohdittavaa viime vuonna julkaistuista Digibarometri 2014 -raportista. Siinä Suomi sijoittui digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä ykköseksi, sen vaikutuksissa kolmanneksi, mutta sen käytössä vasta seitsemänneksi. Eli meillä on kaikki valmiudet tuottavuuden kasvattamiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Osin digitaalisuuden käytön heikkoutta selittää se, että vasta harvan yrityksen ylimmässä johdossa ymmärretään digitalisoitumisen mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä. Olemme ikään kuin jääneet polkemaan paikallemme.

Mistä voisimme löytää eväitä tuottavuuden kasvuun?

Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksien mukaan v. 1998–2012 työn tuottavuuden 20 prosentin kasvusta vain kaksi prosenttiyksikköä syntyi koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksesta. Mielestäni koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan on keskeinen tuottavuuden kehittymisen lähde. Voidaan kai yksinkertaistaen sanoa, että mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme.

Toinen kasvun ja tuottavuuden lähde ovat investoinnit uuteen teknologiaan, koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin. Yksinkertaisesti ajatellen, mitä enemmän ja mitä parempia työvälineitä meillä on käytössämme, sitä enemmän saamme aikaan. Uusi teknologia on tuottavuuden kasvutekijöistä tärkein, sillä ilman sen kehittymistä ei tarvita uusia koneita, laitteita eikä parempaa koulutustakaan.

Kolmas kasvun ja tuottavuuden lähde on organisaatiossa valmistettavien tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen liittyvä suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Tästä esimerkkinä teollisuuden kunnossapitopalvelu, jossa digitalisaation avulla saadaan prosesseista enemmän, tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa. Jalostamalla tätä informaatiota teollisuuden kunnossapitopalvelusta saadaan entistä strategisempaa ja ennakoivampaa. Tämä voisi olla myös kansainvälisillä markkinoilla houkutteleva vientituote. Uskon vahvasti, että sellaiset yritykset ja yhteisöt menestyvät tulevaisuudessa parhaiten, jotka investoivat digitaalistrategiansa mukaan kaikkiin näihin edellä mainittuihin osa-alueisiin ja yhdistävät ihmiset, tietotekniikan ja tehokkaat toimintatavat & prosessit.

Mistä ja miten löydämme uusia reseptejä kasvuun?

Ensinnä organisaatiot tarvitsevat uuden digitalisoitumiseen perustuvan strategian. Tässä strategiatyössä digitalisoitumiseen perustuvien ideoiden ja innovaatioiden ei ainakaan strategiatyön alkuvaiheessa tarvitse rakentua kaikenkattaviksi täysosumiksi. Kokemus näyttää, että suuret ideat syntyvät hyvinkin sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ja haasteita ratkottaessa. Haasteena tässä on pikemmin se, ettei pienimuotoisia oivalluksia ja ideoita arvosteta riittävästi. Todellisuudessahan innovatiivisuus voisi olla pienempien oivallusten ja nopeiden kokeilujen jatkumoa. Toimivassa strategiatyössä osallistetaan koko henkilöstö yhdessä innovoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Jyrki Mäntynen, BBA, Teacher
Soprano MIF-asiantuntija

PS. Saadaanko organisaatiossasi riittävät hyödyt irti digitalisaatiosta? Jos tuntuu siltä että petrattavaa vielä on, saat esimerkiksi näistä valmennuksista tarvittavat eväät toiminnan tehostamiseen:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *