Selviätkö muutoksista voittajana?

Timo_helosuo_webPitkien välimatkojen Suomessa logistiikka- ja kuljetusala on perinteisesti ollut merkittävä työllistäjä. Eikä ihme – harvaan asutussa maassamme junaverkosto ei yllä kuin murto-osaan taajamista, eikä toisaalta vesikuljetuksia voi hyödyntää kuin harvakseltaan.  Siksi 90 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee edelleen perinteiseen tapaan maanteillä rekkakyydissä. Ja kukapa muu lastaisi, kuljettaisi ja purkaisi rahdin kuin alan ammattilainen?

Yllättävää kyllä, erityisesti logistiikka-alalla on syytä pysähtyä miettimään digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen.

Etlan vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan tietotekniikalla korvataan seuraavan parin vuosikymmenen kuluessa noin 30 % Suomen työpaikoista. Muutoksen arvioidaan koskettavan erityisen voimakkaasti myös kuljetus- ja varastointialaa. Tarkoittaako se, että työpaikat katoavat? Ei, ne vain muuttavat muotoaan. Entä tarkoittaako se,  että sinun on opeteltava rutkasti uusia taitoja lyhyessä ajassa? Aivan varmasti kyllä.

Työnkuvat muuttuvat ja monipuolistuvat

Vaikka muutoksia on luvassa, digitalisaatiota ei ole syytä ajatella työpaikat ryöväävänä peikkona. Se voidaan nähdä myös parhaana ystävänä, joka vapauttaa ammattilaisten resursseja muuhun kuin toistuviin rutiinitoimenpiteisiin. Päivittäisestä työstä tulee monipuolisempaa ja, uskallan luvata, mielenkiintoisempaa kuin koskaan ennen.

Miksi väitän näin? Kun tietotekniikka niveltyy nykyisiin palveluihin, vaaditaan uudenlaisia taitoja. Taitoa käyttää erilaisia järjestelmiä, ja ennen kaikkea taitoa käyttää uudenlaista tietoa monipuolisesti hyödykseen.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n tuoreen barometrin mukaan kaksi kolmesta kuljettajasta olisi valmis ainakin joskus suunnittelemaan reittinsä uudelleen, jos saisi ennakkotietoa vapaista levähdysalueista. On enää ajan kysymys, milloin nokkela start-up tuo markkinoille tarvittavan työkalun, ja pian voi kenties reaaliaikaisesti suoraan navigaattorista seurata levähdyspaikkojen ruuhkatilannetta, vapaita pysäköintitiloja tai bensan litrahintoja. Suomi säilyy voittajana niin kauan kuin olemme pelissä mukana tuottamassa ja hyödyntämässä kärkiluokan IT-ratkaisuja.

Kehityksessä on pysyttävä mukana

Yritysten valtataistelu menee digitaalisessa rytäkässä kertaheikolla uusiksi. Ne selviävät, jotka uskaltavat muuttua. Vanhasta pois siirtyminen vaatii rohkeutta, mutta ennen kaikkea se vaatii uusia taitoja.

Koulutusta ei kuitenkaan kannata hankkia varastoon, vaan tarpeeseen. Tähän ovat havahtuneet myös yrityspäättäjät. Tuoreen tutkimuksemme mukaan 70 % suomalaisista katsoo, että koulutuksen tietoa pitäisi pystyä hyödyntämään heti omissa työtehtävissä.

Jotta täydennyskoulutuksesta saa mahdollisimman suuren hyödyn, palveluntarjoaja kannattaa valita huolella. Erityisen tarkkana pitää olla siitä, että eritaustaisten henkilöiden tarpeet pystytään huomioimaan. Tähän pystyvät vain kokoluokaltaan riittävän suuret koulutusorganisaatiot.

Viime syksynä yhdistimme Tieturin ICT-koulutukset Management Institute of Finland MIFin tarjoomaan ennestään tuttujen johtamisen, viestinnän sekä kansainvälisen liiketoiminnan koulutusten rinnalle. Nyt tuomme ulottuvillesi entistä monipuolisempia ohjelmisto- ja käyttäjäkoulutuksia sekä syvällistä näkemystä siihen, kuinka tehostat liiketoimintaasi järkevillä it-ratkaisuilla.

Valitsitpa koulutuskumppaniksesi kenet tahansa, suosittelen kiinnittämään erityisesti huomiota konkreettisiin tuloksiin jotka yhteistyöstä saat. Loppupeleissä koulutuksista saadun hyödyn tulee näkyä suoraan viimeisen viivan alla, liiketoiminnan kannattavuuden kehityksenä. Me MIFissä yhdistämme vuosikymmenien kokemuksen, modernit menetelmät ja monialaisen osaamisen. Tinkimätön laadunvalvontamme varmistaa alan parhaat kokonaistaloudelliset tulokset. Muutoksella varmistamme huippuosaaminen, vahvan toimituskyvyn ja innovatiiviset ratkaisut.

Kun uudistuminen on helppoa, menestyminen on mahdollista!

Timo Helosuo,
Rehtori, toimitusjohtaja
Management Institute of Finland MIF

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kuljetus ja Logistiikka -lehdessä 1/2015

Reseptejä tuottavuuden kasvuun

Suomalaisjohtajat suhtautuvat ydinvoimaan jyrkän myönteisesti. Kuva: Hannu Huovila/TVO

Tiedämme, että tietokone keksittiin jo 70 vuotta sitten ja sen, että henkilökohtaiset tietokoneet tulivat markkinoille 30 vuotta sitten. Internet puolestaan kaupallistettiin noin 20 vuotta sitten. Mutta miksi nämä keksinnöt mullistavat meitä edelleen?

Olemme viime vuosina kokeneet digitaaliteknologian olevan vasta nyt niin edullista, ja että se on yleiskäyttöistä ja lähes kaikkien ulottuvilla. Nyt kourassani olevan tabletin laskentateho yltää samaan kuin miljoonia maksaneiden supertietokoneiden 10–15 vuotta sitten. On laskettu, että seuraavan kahden vuoden aikana koko maailman laskentakapasiteetti kasvaa enemmän kuin se on tähän mennessä kasvanut koko ihmiskunnan historian aikana. Vauhti on siis aivan huikeaa. Tämän teknologian kehityshistorian valossa voisi rohkeasti ennustaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehitys vie maailman talouskasvua eteenpäin vielä ainakin seuraavat pari vuosikymmentä, ehkä pitempäänkin. Voi hyvin olla, että paras on vielä kokematta.

Taloushistoriaa tuntien voimme todeta, että viime vuosisadan alkupuoliskolla kasvun ja tuottavuuden perusta rakentui sähkövoiman ympärille ja sitä hyödyntäen. Myöhempinä vuosikymmeninä sen suurimmat hyödyt tulivat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista. Tällä hetkellä voidaan ajatella, että digitaalisen teknologian hyödyntämisessä olemme nyt samassa vaiheessa kuin sähkön hyödyntämisessä oltiin aikoinaan. Digitaaliteknologia kehittyy paremmaksi ja siitä tulee vielä edullisempaa ajan saatossa. Digitaaliteknologian suurimmat hyödyt todennäköisesti tulevat sen mahdollistamista uusista toimintatavoista sekä kotitalouksien elämään että yritysten ja yhteisöjen toimintaan. Viimeistään nyt tulisi digitalisaation merkitys ymmärtää, niin kansallisessa talouspolitiikassa kuin yritysten strategiaa laadittaessa. Uskon vahvasti, että kaikki se informaatio mikä digitoitavissa on, tullaan digitoimaan.

Tuottavuus ei ole lisääntynyt samassa suhteessa

Viime aikojen tuottavuuden kasvumittarit eivät kuitenkaan osoita ylöspäin, vaikka meillä on kaikki tuo teknologia saatavilla. Kuulemme päivittäin eri median lähteistä, että työn tuottavuuden kasvu on Suomessa lähes olematonta ja että useat teollisuudenalat ovat menettäneet kilpailukykyään. Saimme myös pohdittavaa viime vuonna julkaistuista Digibarometri 2014 -raportista. Siinä Suomi sijoittui digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä ykköseksi, sen vaikutuksissa kolmanneksi, mutta sen käytössä vasta seitsemänneksi. Eli meillä on kaikki valmiudet tuottavuuden kasvattamiseen digitalisaatiota hyödyntämällä. Osin digitaalisuuden käytön heikkoutta selittää se, että vasta harvan yrityksen ylimmässä johdossa ymmärretään digitalisoitumisen mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä. Olemme ikään kuin jääneet polkemaan paikallemme.

Mistä voisimme löytää eväitä tuottavuuden kasvuun?

Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksien mukaan v. 1998–2012 työn tuottavuuden 20 prosentin kasvusta vain kaksi prosenttiyksikköä syntyi koulutuksen, iän ja sukupuolen vaikutuksesta. Mielestäni koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan on keskeinen tuottavuuden kehittymisen lähde. Voidaan kai yksinkertaistaen sanoa, että mitä enemmän osaamme, sitä paremmin teemme työmme.

Toinen kasvun ja tuottavuuden lähde ovat investoinnit uuteen teknologiaan, koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin. Yksinkertaisesti ajatellen, mitä enemmän ja mitä parempia työvälineitä meillä on käytössämme, sitä enemmän saamme aikaan. Uusi teknologia on tuottavuuden kasvutekijöistä tärkein, sillä ilman sen kehittymistä ei tarvita uusia koneita, laitteita eikä parempaa koulutustakaan.

Kolmas kasvun ja tuottavuuden lähde on organisaatiossa valmistettavien tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen liittyvä suunnittelu- ja prosessiosaaminen. Tästä esimerkkinä teollisuuden kunnossapitopalvelu, jossa digitalisaation avulla saadaan prosesseista enemmän, tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa. Jalostamalla tätä informaatiota teollisuuden kunnossapitopalvelusta saadaan entistä strategisempaa ja ennakoivampaa. Tämä voisi olla myös kansainvälisillä markkinoilla houkutteleva vientituote. Uskon vahvasti, että sellaiset yritykset ja yhteisöt menestyvät tulevaisuudessa parhaiten, jotka investoivat digitaalistrategiansa mukaan kaikkiin näihin edellä mainittuihin osa-alueisiin ja yhdistävät ihmiset, tietotekniikan ja tehokkaat toimintatavat & prosessit.

Mistä ja miten löydämme uusia reseptejä kasvuun?

Ensinnä organisaatiot tarvitsevat uuden digitalisoitumiseen perustuvan strategian. Tässä strategiatyössä digitalisoitumiseen perustuvien ideoiden ja innovaatioiden ei ainakaan strategiatyön alkuvaiheessa tarvitse rakentua kaikenkattaviksi täysosumiksi. Kokemus näyttää, että suuret ideat syntyvät hyvinkin sattumanvaraisesti pienempiä ongelmia ja haasteita ratkottaessa. Haasteena tässä on pikemmin se, ettei pienimuotoisia oivalluksia ja ideoita arvosteta riittävästi. Todellisuudessahan innovatiivisuus voisi olla pienempien oivallusten ja nopeiden kokeilujen jatkumoa. Toimivassa strategiatyössä osallistetaan koko henkilöstö yhdessä innovoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia toimenpiteitä.

Jyrki Mäntynen, BBA, Teacher
Soprano MIF-asiantuntija

PS. Saadaanko organisaatiossasi riittävät hyödyt irti digitalisaatiosta? Jos tuntuu siltä että petrattavaa vielä on, saat esimerkiksi näistä valmennuksista tarvittavat eväät toiminnan tehostamiseen:

Vallaton Venäjä vieressämme – Kuinka se kesytetään?

Juhlistaaksemme entistä monipuolisempaa Sopranoa, päätimme yhdistää sekä MIFin että FINTRAn (ent. Finpro Consulting) osaamisen ja tarjota asiakkaillemme ja kiinnostuneille sidosryhmille maksuttoman aamiaisseminaarin Venäjän markkinoille valmistautumisesta.

Keskiviikkoaamuna paikalle kerääntyi liki 60 liike-elämän asiantuntijaa kuulemaan monipuolisia asiantuntijapuheenvuoroja Venäjän vientikaupasta.

Tilaisuuden avasi MIFin toimitusjohtaja Timo Helosuo, jolla on pitkä kokemus kansainvälisestä liiketoiminnan kehittämisestä. Timo esitti kolme ulkomaankaupan teesiään. Ensinnäkin, puut pitää nähdä metsältä; Venäjä on hurjan iso maa, jossa on todella erilaisia alueita myös liiketoiminnan harjoittamisen kannalta. Toisekseen, kaikki on kiinni ihmisistä. Venäjällä ei myydä tuote edellä, vaan etusijalle kiilaavat ihmissuhteet ja kontaktit. Viimeisenä neuvona Helosuo korosti, että täytyy uskaltaa kokeilla. Suomalaisilla on paha tapa suunnitella suunnittelemasta päästyään, eikä uskalleta poistua oman työpöydän ääreltä. Vain heittäytymällä oppii ja löytää uusia mahdollisuuksia.

MIFfin kanssa samaan konserniin kuuluvan FINTRAn toimitusjohtaja Kaisa Vikkula  kertoi Venäjän kaupan merkityksestä Suomen kansantaloudelle. Kauppasuhteemme ulottuvat pitkälle historiaan, ja Venäjä on nykyäänkin Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina Ruotsin ja Saksan jälkeen 9,6 % osuudellaan. Vikkula viittasi Kauppakamarin elokuiseen kyselytutkimukseen siitä, miten yritykset kokevat Venäjän kriisin vaikuttavan omaan liiketoimintaansa – yksikään Venäjällä toimivista yrityksistä ei aio vetäytyä sieltä pois polittisen tilanteen vuoksi. Sen sijaan pakotteet ovat jollain lailla vaikuttaneet noin puoleen Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä.

Venäjällä luotetaan kirjeiden voimaan

Symbiconin Pasi Karppinen kertoi oman yrityksensä menestystarinan Venäjältä. Symbicon on erikoistunut sisä- ja ulkokäyttöön tarkoitettujen LCD-näyttöjen valmistukseen. Näyttöjä käytetään julkisilla paikoilla mainonnan välineenä. Symbiconin mainosnäytöt ovat varmaan tuttuja meille kaikille, niitä näkyy esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä ja jopa Australiassa asti! Vuonna 2008 silloinen Finpro avitti Symbiconin Venäjälle, mutta tuolloin talousromahdus tuli äkkjarruna ja pysähdytti juuri alkaneen liiketoiminnan maassa ja Symbicon vetäytyi. Vuonna 2012 nousi uudestaan ajankohtaiseksi Venäjälle meno.

Fintra teki heille tarkan suunnitelman markkinoillemenoa varten. Fintran markkinatutkimus vahvisti, että tuotteiden kanssa kannattaa lähteä ensiksi Moskovan ja Pietarin markkinoille. Kun itse jalkautuminen Venäjän markkinoille alkoi, Karppinen kertoi törmänneensä yllättävään tapaan: potentiaalisiin asiakasorganisaatioihin ei noin vain soiteltukaan, vaan ensiksi oli kirjeitse anottava puhelinaikaa. Sellainen myönnettiin kenties kolmannen kirjeen jälkeen, ja tapaamisen saaminen olikin sitten vielä asia erikseen. Pitkältä tuntuva prosessi kuitenkin palkitsi, sillä sitä kautta saadut tapaamiset ovat todella laadukkaita. Muutkin asiat saattavat Venäjällä viedä aikaa – Karppinen kertoi, että ensimmäiseen kahteen vuoteen Venäjällä ei tehty yhtäkään kauppaa. Mutta sitten pitkä odotus palkittiin, kun tänä vuonna kauppaa on tullut jo satojen tuhansien eurojen edessä. Ja Sotchin olympialaisissakin päästiin ihailemaan Symbiconin näyttöjä!

Castrén&Snellmannin asiananajaja ja osakas Heidi Paalanen-Koev kertoi Suomen suurimman asianajajatoimiston taipaleesta Venäjän markkinoilla. Castrén&Snellmanin ensimmäinen Venäjän-toimisto avattiin jo 1888, jolloin ketju avasi ensimmäisen liikkeensä Helsinkiin – joka oli tuolloin Venäjän provinssia. Pietariin toimisto avattiin 25 vuotta sitten, ja Moskovaankin 2007. Nykyään Venäjän osuus konsernin liiketoiminnasta on noin 10 %. Vaikka liiketoimintaa harjoitetaan Venäjällä kannattavasti, Paalanen-Koev totesi että Venäjän kauppaan liitetyt uhkakuvat realisoituvat säännöllisin väliajoin ja siihen on vain parasta tottua.  Myös Heidi Paalanen-Koev  luottaa Venäjällä kirjeiden voimaan liiketoiminnan kasvattamisessa. Hän vinkkasi, että julkisilla organisaatioilla on velvollisuus vastata heille lähetettyihin kirjeisiin. Tätä velvoitetta kannattaa hyödyntää

-Mutta kannattaa itsekin olla aktiivinen ja soitella kirjeiden perään. Näin varmistat, että se on rekisteröity vastaanotetuksi eikä tipahda mappi Ö:hön, Paalanen-Koev kertoi.

RUSFIN-ohjelmasta apua

Venäjä-konkari Tuija Eloranta MIFfistä korosti, että  mahdollisten venäläisstereotypioiden ei saa antaa vaikuttaa omaan käyttäytymiseen. Maantieteellehän me emme voi mitään, Suomi on pieni maa Venäjän kyljessä. Koska Venäjä on suurvalta ja lisäksi meidän naapurimaa, kertoo Tuija törmänneensä usein siihen, että ulkomailla meidän suomalaisten oletetaan kaikkien olevan Venäjän kaupan asiantuntijoita. Mutta tunnemmeko oikeasti naapuriamme riittävästi? Kulttuurituntemus ja -osaaminen karttuvat sitä mukaan kun venäläiskumppaneiden kanssaan ollan yhteistyössä, eikä välttämättä kirjasta pänttäämällä, Tuija neuvoi.

Tuija korosti, kuinka suomalaisilla on edelleen kilpailuetu Venäjällä. Kriisi voi olla mahdollisuus, ja monet suomalaisyritykset ovatkin kasvaneet kannattavasti Venäjällä kriisistä huolimatta (kuten YIT, SRV, S-ketju…)

Markkinat saattavat kuitenkin tuntua haastavilta. Erinomainen apu on MIFfin pyörittämä RUSFIN-valmennusjakso. Se on julkisrahoitteinen ohjelma, jossa suomalaisia yritysmaailman edustajia koulutetaan Venäjän markkinoille ja heidät autetaan aluille solmimalla tärkeitä paikalliskontakteja ja järjestämällä bisnestapaamisia.

Venäjältä asi tullut Olga Klementyeva halusi jakaa tietoa käytännön osaamisesta, jota suomalaisyrittäjät ovat saaneet Venäjän markkinoilla. Olga kertoi kuinka he järjestävät sekä koko ryhmälle yhteisiä tapaamisia, että henkilökohtaisia tapaamisia yritysedustajan tarpeiden mukaan. Sabluuna on kansainvälinen, ja viime vuosina ryhmiä on tullut Suomen lisäksi myös Ranskasta, Norjasta ja Saksasta. RUSFIN-ohjelma koostuu seminaareista ja asiantuntijatapaamisista sekä paikallisten yritystoimijoiden, potentiaalisten partenereiden että viranomaisten tapaamisista.

Matka on tuonut osallistujille konkreettisia hyötyjä: 30 % ohjelmaan osallistuneista on saanut ylennyksen  ja 15 % palkankorotuksen. Hyödyistä tietää jotakin myös Eerik Korpunen Fiblon Oy:stä, joka allekirjoitti RUSFIN-ohjelman kautta 200 000 euron arvoisen sopimuksen.

Fiblonin liiketoiminnan kehitysjohtaja Eerik Korpunen osallistui ohjelmaan edellisen työpaikkansa aikana, toimiessaan Lindström-konserniin kuuluvassa Comfortassa. Hän osallistui RUSFIN-ohjelmaan vuonna 2009. Myös Korpunen korosti pitkäjänteisyyttä Venäjän marrkinoilla: kauppaa ei tullut heti, vaan vasta muutaman vuoden kuluttua ensikontaktien solmimisesta.

Jos vienti Venäjälle kiinnostaa, kannattaa varautua markkinoillemenoon parhailla mahdollisilla eväillä!

Kurkkaa lisää:

www.mif.fi
www.fintra.fi

Money well spent is money well earnt

A certain type of client embraces the illusion that if they use internal expertise in some sort of education, they will save money – as compared to actually investing in a professional teacher who is an expert in the area. This is a strange way of reasoning, when almost everyone I talk to agrees that the actual cost of an education is the time of the co-workers attending a class instead of doing their daily work.

If you use one of your co-workers as a trainer, you might spend less money on the actual course, but the cost of your employees not “bringing in the bread” is still the same. And as a side effect that “teacher” you use might be an expert in his/her area, but how well does he present this area to the crowd? Does the course actually give something to the participants, or is it just another speech by some manager, adding short term engagement and then quickly forgotten?

In my line of work, I have met countless experts who might be world leaders in their area, but totally useless in explaining the benefits to a non-expert.

In the end, why invest money in education? My answer would be that you want a higher efficiency, not just a mark in your HR department’s “to-do-list”.

Stop being stingy and use your money where it is best spent. I guarantee you a substantial higher ROI than if you “save” money by using internal “teachers”.

Tobias Strandh,
Informator Utbildning Svenska AB

Soprano nousee Suomen johtavaksi kansainvälistymiskonsultiksi

Kaisa Vikkula, Finpro Consulting
Finpro Consulting johtaja Kaisa Vikkula toteaa, että yksikkö tulee panostamaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymiseen.

Soprano Oyj on ostanut Finpron kaupallisen konsultointiliiketoiminnan. Suomalaisyritykset saavat nyt yhdestä paikasta kaikki Finpron nykyiset kansainvälistymispalvelut sekä lisäksi vientityössä tarvittavat johtamisen, viestinnän ja tietoteknologian koulutuksen sekä työlääksi koetut vienninedistämistukien hakupalvelut.

Liiketoimintakaupassa siirtyi 42 kansainvälisen kaupan asiantuntijaa Sopranon palvelukseen nykyisten 220 konsultin rinnalle. Kauppaan kuuluvat asiakastietokanta, tarjous- ja tilauskanta, toimeksiantosopimukset ja Navigator palvelukonsepti sekä lisäksi oikeudet Finpro Consulting tunnuksen käyttöön kahdeksi vuodeksi. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto oli viime vuonna noin kahdeksan miljoonaa euroa.

”Soprano on Suomen johtava kansainvälistymisen asiantuntija. Autamme erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään niin kotimaassa kuin ulkomailla. Yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun jo kotimaassa.  Sopranon osana Finpro Consulting tulee panostamaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymiseen tarvittavan osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja konkreettisiin vientituloksiin, sanoo Finpro Consulting johtaja Kaisa Vikkula.

Finpro Consulting käyttää kohdemaissa Finpron olemassa olevia vientikonsultteja ja sen tavoitteena on tulevan vuoden aikana rakentaa oma 40-50 maan vientikonsulttien verkosto. Yhtiön palveluita ovat kansainvälisen kasvun suunnittelu, markkinoille menon suunnittelu, etabloituminen markkinoille ja markkina-aseman parantaminen. Suosituimpia palveluita ovat olleet kansainvälistymisidean testaus, partnerihaku ja kansainvälistymisosaamisen kehittäminen.

Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen: ”Valtion lisäpanostukset viennin edistämiseen ovat kansantaloudelle välttämättömiä ja panostusten oletetaan jatkossa kasvavan. Finpron jakaminen kaupalliseen yrityskohtaiseen konsulttitoimintaan ja  julkisin varoin tehtävään yleiseen vienninedistämiseen selkeyttää toimintaa. Tässä on Sopranolle kansainvälisen kasvun paikka.”

 

Suomalaishelmasynti estää oppimisen

”Ei ei ei. Tämä on aivan liian vaikeaa minulle”, huokaillaan monessa organisaatiossa otettaessa käyttöön uusia toimintatapoja, välineitä tai ohjelmia. Tuomio monimutkaisuudesta ja vaikeudesta annetaan usein ennen koko välineeseen tai ohjelmaan tutustumista, pelkällä ensivilkaisulla.

Suomalaiset ovat mestareita vähättelemään ja usein epäilemään sekä omia että toisten kykyjä. Häpeämme, kadehdimme ja tuomitsemme aivan turhaan.  Moni meistä oppisi uusia asioita vähintäänkin kohtuullisesti, mutta omat asenteemme estävät oppimisen.

Tutkimusten mukaan niin kutsuttu minäpystyvyys näyttelee avainroolia oppimisessa. Esim.

PISA-tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiskoululaisten motivaatio oppimiseen on laskussa. Kyse ei ole älykkyyden vaan oikean asenteen puutteesta.  Alisuoriutujat vähättelevät kykyjään ja ennakoivat epäonnistuvansa. Epäonnistuminen koetaan lahjakkuuden puutteena, ei osana oppimisprosessia.

Hyvän minäpystyvyyden omaava uskaltaa ottaa haasteet vastaan. Vaikeassakin tilanteessa hän pyrkii itseohjautuvasti kohti tavoitteita ja oppii epäonnistumisistakin. Jo aivan pienet lapset oppivat uusia asioita vaivattomasti, jos heillä ei ole taakkanaan epäuskoa omiin kykyihinsä. Oppimisen estävä epäusko kasvaa ja vahvistuu koko eliniän, mikäli sitä ei päättäväisesti kitketä. Joillekin onnekkaille epäusoa ei edes kehity, ja nämä
omaan kyvykkyyteensä avoimesti ja myönteisesti suhtautuvat ihmiset oppivat
uutta koko elinikänsä ajan.

Sanotaan, että osaaminen on kilpailuetu. Jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä nopeasti kehittyvän digitalisaation aikakaudella, on niiden henkilöstön jokaisen jäsenen otettava vastuu omasta minäpystyvyydestään. Nopeassa kehityksessä kilpailuetua ja lisäarvoa ei synny ilman osaavia yksilöitä. He menestyvät, keillä on oikea asenne kehittymiseen ja kasvuun. Tarvitaan siis parempaa suomalaista sisua.

Miksi me suomalaiset epäilemme omia oppimiskykyjämme? Sanontammekin värittävät omaa uskoamme; ”Ei vanha koira opi uusia temppuja”. Monet syyttävät tästä kasvatustaan tai suomalaista koulujärjestelmää. Niin tai näin, aikuisiällä kyse on omasta asenteestamme. Nitistäkäämme kielteiset ensireaktiomme uuteen ja suhtautukaamme avoimesti itseemme uuden oppijana.
Uuden oppiminen avaa paljon uusia ovia. On paljon löydettävää, myös itsestämme.

Päivi Hietanen
Soprano Tieturi

Mitataanko teidänkin yrityksessänne asiakkaiden suosittelua?

Aikana jolloin kutistuneet markkinat ovat ajaneet yritykset yhä kiivaampaan kilpailuun,
asiakaskokemuksen selvittäminen ja ottaminen kehittämisen kohteeksi on entistä ajankohtaisempaa .

Monessa suomalaisyrityksessä ollaankin jo omaksuttu tavaksi kerätä asiakkailta systemaattisesti palautetta.

Mieleni tekee kuitenkin kysyä, käytetäänkö palautetta hyväksi asiakkuustyötä kehitettäessä vai jäävätkö tulokset ihastelun asteelle. Mitä meille loppujen lopuksi kertoo se, että suositteluindeksimme on 25%?

Suosittelun varsinaiset hyödyt tulee kaivaa esiin kerros kerrokselta. Pelkkä tieto siitä, että 
asiakkaat ovat tyytyväisiä, ei todellakaan heijastu automaattisesti liiketoiminnan kasvuna.

Asiakkaiden suosittelu ja etenkin suosittelun syyt onkin otettava olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä.

Käytännössä tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Suosittelun syitä on osattava selvittää asiakkaiden kielellä ja asiakkaiden näkökulmasta. Onneksi kiinnostus saada asiakaskokemukset ohjaamaan asiakkuustyön kehittämistä on ollut kasvavaa. Ja kuten vanha amerikkalaissanonta kuuluu, when there is a will there is a way.

Minulta tullaan jatkuvasti kysymään, kuinka yritys voi menestyä ja kasvaa nykyisessä haastavassa taloudellisessa tilanteessa.

Siksi päätin, että nyt on otollinen hetki kertoa eteenpäin sen mitä tiedämme liiketoiminnan kehittämisestä asiakkaan kokemuksiin perustuen.

Tervetuloa keskustelemaan ja oppimaan lisää asiakaskokemusten ja suosittelun hyödyntämisestä Soprano Aspectumin maksuttomaan aamiaisseminaariin ke 2.4. klo 8.30-10.30. Tilaisuus on avoin kaikille asiakkuuslähtöisen liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille liike-elämän ammattilaisille.

Tilaisuus järjestetään Helsingin ydinkeskustassa Soprano Basement -tilassa, osoitteessa Ludviginkatu 1, 00130 Helsinki.

ILMOITTAUDU MUKAAN oheisella nettilomakkeella

Jos lomake ei toimi, kokeile kopioida osoite suoraan selaimeen: http://goo.gl/hGArVO. (Google-lomakkeissa on ollut joitakin yhteensopivuusongelmia Internet Explorer -selaimen kanssa).

Tilaisuuteen voit osallistua myös etänä, suoraan omalta koneeltasi. Jos tämä mahdollisuus kiinnostaa sinua, rastita kohta “osallistun etänä” ilmoittautumislomakkeesta. Minulta saa tarvittaessa lisätietoa etäosallistumiseen liittyen.

Toimi pikaisesti, sillä tiloihimme mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia. Täytämme paikat ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tervetuloa!

Ilkka Kurki
Soprano Aspectum
ilkka.kurki@aspectum.fi
p. 0442754611

 

Katsaus syyskauteen

Vaikka kesää ja lomakautta on vielä jäljellä, on syksyä pakko jo nyt hehkuttaa. Soprano nimittäin elää muutoksen kautta, ja kaikenlaista mielenkiintoista on ilmoilla.

Suuria, osin myös asiakkaitamme koskettavia, muutoksia lienevät ainakin uudet toimitilajärjestelyt. Soprano Digital, joka aiemmin operoi Hämeentiellä, on kesäkuun aikana muuttanut Ruoholahteen HTC-taloihin Tieturin (Soprano Training) kaveriksi.

Verkkokauppoja myyvä Commerce-yksikkö starttaa myös syksynsä siellä. Konsultointipalveluihin erikoistunut Aspectum eli Soprano Consulting vasta valmistelee muuttoaan. Kaikkien neljän yksikön on kuitenkin tarkoitus toimia Ruoholahdessa tämän syksyn kuluessa.

Viime keväänä remontoimme uusiksi toimitilamme Ludviginkadulla, eikä niitä ole nyt suinkaan tarkoitus jättää tyhjilleen. Pöhinää keskustassa pitävät edelleen viestintäyksikkö sekä konsernin hallinto.

Onneksi kuitenkin kaikki muutkin sopranolaiset, työntekijät sekä asiakkaat, pääsevät vierailemaan Ludviginkadulla tiuhaan. Alakertaan valmistuu näinä hetkinä upea, 300-neliöinen Soprano Basement -kellaritila. Tila on tarkoitettu kokous- ja juhlakäyttöön, ja syksyllä Soprano Basement tuleekin olemaan varsin ahkerassa käytössä.

Asiakkaillemme ja muille sidosryhmille lanseerataan Soprano Basement -tiloissa järjestettävä aamiaisseminaarien sarja. Syksyn ensimmäinen yhteinen aamiainen päästään nauttimaan 28.8., jolloin aamiaisseminaarien kick-off pärähtää käyntiin.

Aamiaisseminaareja on tarkoitus järjestää keskustan tiloissamme viikottain, joten jos sinulle tulee mieleen ideoita siitä, mistä haluaisit keskusteltavan, älä epäröi lähettää vinkkisi allekirjoittaneelle!

Henkilökunnalle puolestaan on luvassa viikottaisia sisäisiä koulutuksia. Koulutuksissa meistä koulitaan entistä etevämpiä osaajia, oli kyseessä sitten tietotekniset valmiudet, viestintä tai vaikkapa asiakkuuksien hallinta.

Vaikka kesää ja aurinkoisia päiviä on (toivon mukaan) vielä jäljellä, toivotan jo varkain kaikille oikein mahtavaa syksyä!

Adèle Couavoux
Soprano Communications
adele.couavoux@soprano.fi

Ovatko tietosi ”varmassa tallessa”?

Tietoa tulvii joka tuutista päivittäin. Sitä on monenlaista ja -laatuista. Vaan miten sen organisoisi, jotta tarvitsemansa tiedon löytäisi myöhemminkin?

Tiedon haltija- ja käsittelijätasoja on useita. On henkilökohtaista, tiimikohtaista, osastokohtaista, organisaatiokohtaista tietoa ja sitten order generic cialis vain yleisluontoista tietoa. Osa tiedosta on jalostettavissa informaatioksi, ja osa on silkkaa disinformaatiota, hälyä. Se mikä pätee henkilökohtaisen tiedon organisoinnissa, ei välttämättä toimikaan ylemmillä tasoilla.

Yhden kaaos on toisen järjestys

Kaikki meistä varmaan tuntevat henkilön, jonka pöytä on täynnä paperipinoja. Kollegat ovat usein ihmeissään, miten moisesta kaaoksesta löytää mitään. Vaan kas kummaa, kun häneltä kysyy jostakin asiasta, hän tietää salamannopeasti, että kyseinen asia löytyy kolmannesta paperipinosta vasemmalta ja noin 1/3 ylhäältä päin. Hämmästyttävääkö? Ei, hänellä on aivan oma arkistointisysteeminsä, joka ei välttämättä aukea ulkopuoliselle. Myönnän itsekin pitäväni ns. akuutit asiat mieluiten ”pöydällä” – joskus fyysisellä, joskus virtuaalisella pöydällä. Ja kun ne on käsitelty loppuun, siirrän paperit tai asiat arkistoon. Näin minulla pysyy koko ajan visuaalinen yhteys akuutteihin hoidettaviin asioihin.

Vaan kun asioita ja tietoja on monentyyppisiä, tämä ei välttämättä täysin toimi. Jos samoissa pinoissa ovat työpaperit, laskut, valokuvat, dvd:t yms. fyysiset tietokokoelmat, niin oikean löytyminen ei olekaan enää helppoa. On siis pakko organisoida näitä tyypeittäin.

Ja jos pitäisin sähköistä dataa samalla tavoin läjittäin, niin mikä on läjä? Sehän on kansio. Eli hyvin nopeasti ainakin tärkeät tiedot tulee järjestettyä jonkinlaista kansiointia käyttäen – desktopille kun mahtuu vain rajallinen määrä tavaraa. Itse pidän mieluiten desktopin siistinä – on paljon mukavampi katsella taustakuvaa mietiskellessään kuin tiedostojen ja pikalinkkien tulvaa.

Kansiointini periaatteena on erotella henkilökohtaiset tiedot ja asiat työhön liittyvistä, samoin kuin kuvat tms. dokumenteista (kuva 1). Varsin hyvin järjestelmäni on toiminut – tosin aina tulee vastaan tietoa, jota on vaikea lokeroida. Silloin täytyy etsiä lähinnä sopiva paikka ja laittaa se sinne.

Yhteinen organisointitapa helpottaa elämää

Henkilökohtainen tapa ei toimi tiimi- tai osastotasolla, vaan tarvitaan yhteisesti sovitut tavat organisoida tietoa. Muuten kukaan ei löydä tarvitsemaansa, aikaa kuluu hukkaan ja tulee käytettyä jopa väärää tietoa. Näin kävi minunkin organisaatiossani alkuvaiheessa, kun yhteistä rakennetta ei ollut vielä sovittu. Koulutusbisneksessä kun olen, niin pahimmillaan saattoi käydä niin, että kurssilaisilla oli edessään eri versio materiaalista kuin kouluttajalla koneellaan – ei hyvä!

Niinpä lähdimme rakentamaan yhteistä tapaa organisoida tärkeitä tietoaineistoja. Organisointitapaan vaikutti ennen kaikkea se, miten kouluttajien lisäksi assistentit löytäisivät vastaavan aineiston. Helpointa oli lähteä samantyyppisestä rakenteesta, joka oli näkyvissä kaikille kurssiportaalin kautta (kuva 2). Silloin assistenttienkin oli helpointa löytää pääryhmä, jonka alta kurssimateriaalit löytyivät kursseittain. Tosin kurssiportaalin rakenne on vuosien myötä hieman muuttunut, mutta onneksi ydinrakenne on pysynyt lähes samana.

Kun käyttöön otettiin vielä yhteisesti sovittu versiointikäytäntö, ei enää tulostetun materiaalin ja kouluttajan materiaalin välillä ollut eroja.

Tiedon organisointi organisaatiotasolla noudattelee samaa peruskaavaa. On yhdessä sovittava, mikä on taltiointirakenne ja sitä myös noudatetaan.

Minne tieto talletetaan?

Tiedon talletuspaikkoja on monenlaisia:

  • verkkolevyn hakemistorakenne
  • dokumentin- ja asiakirjojen hallintajärjestelmät
  • Sharepoint
  • Intranet
  • jne.

Oli talletuspaikka mikä tahansa, ei riitä, että sanotaan ”Talletetaan sinne”. Jos näin tehdään, hetken päästä sieltä ei löydä mitään, vaan kaaos valtaa alaa. Tuttu juttu varmaan: ”Intrasta ei koskaan löydä mitään!”

Talletuspaikka, repository, vaatii aina sisäisen rakenteen suunnittelun. Ja kun perusrakenne on suunniteltu, tarvitaan myös ohjeistusta ja valvontaa. Valvonta tosin yleensä hoituu käyttöoikeuksien myöntämisellä ja kunkin alakansion, kirjaston tms. omistajuuden kautta.

Juuritason – olkoon se vaikka intran etusivu – tulee olla aina selkeä. Seuraavien tasojen nimien tulee olla kuvaavat ja loogiset. Silloin tiedon löytäminen on mahdollista muutenkin kuin hakukoneiden avulla.

On syytä myös sopia, mitkä tiedot pidetään yhteisissä talletuspaikoissa ja mitä saa pitää omalla koneellaan. Esimerkiksi meillä kaikki viralliset versiot kurssimateriaaleista pitää olla verkossa. Omalla koneellaan saa pitää työn alla olevan version esim. versiopäivityksestä, mutta silloinkin kehotetaan ottamaan siitä varmuuskopio ns. omalle verkkolevylle. Sillä jos oman koneen kovalevy rikkoutuu ja tärkeä tieto on vain siellä, toiminta vähintäänkin alkaa ontua, ellei peräti rampaudu.

Tiedon järkevä organisointi sujuvoittaa elämää

Kyllähän sitä tietoa vastaanottaa ja siinä samassa jotenkin käsitteleekin, mutta jos se pitää löytää vielä puolen vuoden tai kahden vuoden päästä, organisointi on välttämätöntä. Jos haluaa, että tiimi tai osasto toimii tehokkaasti ja sujuvasti, tietojen organisointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Mutta varo kuitenkin yliorganisointia! Jos organisointi menee liian hienolle tasolle, se hankaloittaa taas elämää. Sopivan ja järkevän organisointitason löytäminen vaatiikin kokemusta. Mieti aina, millaista käyttöä varten tietoa organisoit – se auttaa.

Kirjoittaja Tarja Raussi toimii systeemityön ja kokonaisarkkitehtuurin asiantuntijana Tieturi Oy:ssä. Hänellä on pitkä käytännön kokemus tietojen käsittelystä ja mallintamisesta. Tieturi on osa Soprano-konsernia.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tietoasiantuntija-lehden numerossa 4/2012.

Tieturin toimitusjohtaja vaihtuu

Tieturin nykyinen toimitusjohtaja Christoffer Wasastjerna suuntaa kesällä kohti uusia haasteita.

Christoffer Wasastjernan toimisuhde Tieturi Oy:n toimitusjohtajana päättyy toukokuun lopussa.

Tieturin toimitusjohtajan tehtävät ottaa toistaiseksi vastuulleen konsernijohtaja Arto Tenhunen.

”Nyt olemme tilanteessa, jossa Tieturin integroiminen Soprano-konserniin vaatii uudenlaista johtajuutta. Siksi sovimme Christofferin kanssa hyvässä hengessä toimitusjohtajan tehtävän päättymisestä”, kommentoi Arto Tenhunen ja jatkaa:

”Haluan kiittää Christofferia hänen panoksestaan ja sitoutumisestaan Tieturin hyväksi. Hänen panoksensa myös Tieturi-kaupan eri vaiheissa on ollut merkittävä.”

Christoffer Wasastjerna on toiminut Tieturilla elokuusta 2008 saakka, ensin talousjohtajana ja sittemmin toimitusjohtajana.

”Mahtavia työtovereita ja hyvää tekemisen meininkiä tulee näin alkuun tietenkin ikävä. Toisaalta puolen vuosikymmenen tieturilaisuuden jälkeen on taas mukava päästä kurkottelemaan kohti uusia haasteita”, Christoffer kommentoi.

Christoffer Wasastjerna on pitkän linjan johtaja, joka on ollut mukana rakentamassa useiden yritysten menestystarinoita.