Ebola-kone on laskeutunut – pitäkää istuinvyöt kiinni!

Uutiset kertovat Ebola-epäilystä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tätä pelättiin ja odotettiin. Emme ole sivussa maailman tapahtumista. Suuri osa kansasta katsoo uutiskuvaa uutisista. Viranomaiset antavat rauhallisesti selityksen; he pystyvät varmistamaan, ettei Ebola Suomessa leviä. Sitä paitsi tämä oli aiheeton hälytys ja ylireagointia. Ohjeistukset ovat olemassa ja viranomaisyhteistyö toimii. Positiivinen hymähdys sohvalla, turvallisuuden tunne ja odotan jo säätiedotuksen alkua.

Aivan toinen näkymä tilanteeseen aukeaa lentokoneen sisällä olleiden matkustajien kertomuksista. Kone laskeutuu ja ohjataan kiitotien sivuun. Koneessa odotetaan ilman selitystä tilanteeseen. Ulkopuolelle saapuu viranomaisia maskit päällä. Koneessa ensimmäiset alkavat puhua Ebolasta. Se on sama joka kielellä. Hermostuneisuus kasvaa. Ei tietoa henkilökunnalta mistä on kyse. 40 minuutin kuluttua melkein kaikki siirretään busseihin. Joku yskäisee. Kaikki pelkäävät. Taas odotetaan. Kello käy. Mitään ei kerrota. Sitten tilanne on ohi ja jokainen jatkaa matkaansa. Ehkä uni ei tule illalla samalla tavoin kuin ennen. Olisiko koneessa tapahtunut jotain josta meille ei vain kerrottu. Mitä tapahtui sille perheelle joka oli sairaana?

Kriisitilanteissa on monta totuutta. Yhteistä on, että kaikki haluavat lisää tietoa ja nopeasti. Tiedonnälkään kelpaa hieman epävarmempikin väite. Niitä somessa riittää.

Miltä kriisiviestintäsuunnitelma näyttää? Mitkä ovat viestintäroolit, joista on sovittu? Mitkä ovat tavoitteet viestinnälle? Ebolan torjumisessa toiminnan ja viestinnän yhteensovittamisella voidaan vähentää tartuntariskiä, nopeuttaa toimenpiteitä sekä vastata yleiseen tiedon tarpeeseen. Annamme vähemmän tilaa spekulaatioille, väärille uskomuksille ja ylireagoinnille. Erilaiset kohderyhmät tavoittava ja hyvin johdettu viestintä kasvattaa luotettavuutta viranomaisiin. Some näyttelee myös viranomaisviestinnässä merkittävää roolia.

Kriisitilanteissa onnistuminen on usein kiinni juuri viestinnästä. Edelläkävijät suunnittelevat ja harjoittelevat sitä säännöllisesti. Mahdollisuus onnistua on silloin suurempi. Usein kriisiviestintää harjoitellaan viestintäammattilaisten, kuten Management Institute of Finland, MIFin johdolla. Investointi osaamiseen on huomattavasti pienempi kuin osaamattomuuden hinta.

Timo Helosuo
Toimitusjohtaja, Rehtori
Management Institute of Finland, MIF
MIF on osa Soprano-konsernia

PS: Lisätietoa kriisiviestinnän koulutuksista täältä>>

Joululahjavinkkejä keskellä kesää – Showroom Managerin kuuluu olla askeleen edellä

Kun aloitin nykyisen työni vuonna 2010, Promoden Showroom sijaitsi vielä Etelärannassa vanhan kauppahallin kupeessa. Nyt olemme muuttaneet kivenheiton päähän Ludviginkadulle, jossa loputkin Sopranon viestintäväestä istuu. Suurempi työporukka on tuonut mukanaan erilaisen tunnelman, mutta työni sisältöön se ei ole juurikaan vaikuttanut.

Koska olen luonteeltani sosiaalinen, mielestäni parasta työssäni on ehdottomasti erilaisten ihmisten kohtaaminen. Suolan työhöni tuovat ihanat ihmiset; toimittajat, bloggaajat sekä julkisuuden henkilöt, joiden kanssa asioin päivittäin kasvokkain tai sähköpostin ja puhelimen välityksellä. He ovat kaikki mielenkiintoisia henkilöitä, joiden kanssa pääsee myös juttelemaan ja joihin syntyy hyvä suhde.

Kiinnostus trendeihin syntyi jo varhain. Lapsena ja nuorena sain olla mukana pipoja valmistavan perheyrityksemme toiminnassa. Oli inspiroivaa, kun kuusivuotiaana suunnittelemani pipo tulikin kauppoihin myyntiin! Uskon, että innostukseni vaatetusalaan kumpuaa jo näiltä ajoilta, ja on yksi syy siihen että päätin opiskella itseni vaatetusalan artesaaniksi.

Showroom pyrkii tuomaan näkyvyyttä asiakkaiden tuotteille

Showroom on palvelu, jonka kautta median edustajat voivat tutustua Promoden asiakkuuksien edustamiin brändeihin. Tuotteiden esillepanosta huolehdin minä Showroom Managerina. Toimittajilla, tuottajilla, stylisteilla, kuvausjärjestelijöillä sekä bloggaajilla on mahdollisuus saada Showroomin tuotteita kuvauksiin tai testattaviksi. Toimitamme tuotteet tietoineen mediatalojen toimituksiin tai studioille lähetillä ja huolehdimme tuotteiden palautumisesta takaisin Showroomiin.

Toimittaja tai stylisti voi tulla vierailemaan tai ottaa yhteyttä toimituksesta tai studiolta, ja pyytää tuotteita esimerkiksi isänpäivän lahjavinkkijuttua varten. Oikeiden tuotteiden valinnassa pääsen käyttämään myös luovuuttani! Koen päivittäin pieniä onnistumisia, kun saan oikeat tuotteet oikeaan aikaan oikealle medialle.

Tulevaisuuden muoti tiedetään kaksi vuotta etukäteen

Työssäni täytyy olla kuluttajia edellä. Käyn joka vuosi työni puolesta trendiseminaareissa, joissa kerrotaan kaksi vuotta eteenpäin mitä seuraavat trendit tulevat olemaan. Siellä käydään kokonaisvaltaisesti läpi kaikki uudet tuulet sisustukseen, kauneuteen ja muotiin liittyen. Mielenkiintoisinta on, kun saa väläyksiä suurista kokonaiskuvista. On jokin asia, vaikkapa väri, joka lopulta nivoo kaikki muodin osa-alueet yhteen kokonaisuudeksi.

Askeleen edellä oleminen heijastuu myös suoraan asiakkaidemme pyyntöihin. Yleensä on aurinkoinen hellesää, kun ryhdyn miettimään joululahjavinkkejä, ja vastaavasti uimapuvut ja muut kesän tuotteet tulevat kysytyiksi vielä silloin, kun hanget ulottuvat vyötäisille asti.

Tämän hetken lähitulevaisuuden trendit vaikuttavat minusta hauskoilta. Sisustuksessa moderni yhdistyy hauskasti vanhaan muotoiluun, esimerkiksi iPod telakka voi olla vanhan gramofonin näköinen. Käsityöläisyyttä yritetään nostaa vaatepuolella, jossa sekoitetaan eri kulttuurien vaikutteita, ja tuotteet voivat sekä olla että näyttää käsintehdyiltä.

Koska työni on hektistä, sen vastapainoksi tykkään pitää vapaa-ajan suunnitelmani aika löysällä. Työpäivän päätteeksi saatan esimerkiksi lueskella blogeja tai käyskennellä kotikulmillani Eirassa. Todellisia intohimojani ovat sitten shoppailu ja sisustaminen – tosin minun on hillittävä itseäni, jotten sortuisi niissä liiallisuuksiin! Kesälomalla suunnittelen lähteväni pienelle matkalle johonkin eurooppalaiseen kaupunkiin, kiertelemään, syömään hyvin ja tietenkin… shoppailemaan!

Jarna Tikkanen
Showroom Manager
Soprano Promode

Näkökulmia: digitaalisuus & ICT

Digitaalisuus sanana on laajentunut pois alkuperäisestä merkityksestään. Nykyään sillä tarkoitetaan paitsi datan esittämistä täsmällisinä arvoina, myös tietojärjestelmien välistä kommunikointia. IT-järjestelmien välinen kommunikointi puolestaan on laajentunut käsitteeksi ICT, koska ihmisen osuutta tuossa prosessissa on syytä painottaa.

Ensimmäinen digitaalinen ja sähköinen viestintäjärjestelmä, lennätin, otettiin käyttöön vuonna 1838 Lontoossa. Kuten muut tieto- ja viestintäteknologian laitteet, on sekin jäänyt historiankirjojen sivuille – samoin kuin historiankirjat kirjat ”digitalisoituvat” mennen sähköisiin järjestelmiin.

Samuel Morse kehitti ensimmäisen käytännöllisen lennättimen New Yorkin ja Baltimoren välille. Hän myös kehitti ensimmäisen sähköä hyödyntävän digitaalisen kielen morseaakkoset. Digitaalisuus tarkoittaa datan esittämistä täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Morseaakkosissa on piste ja viiva sekä neljä eripituista väliä osoittamaan pisteen ja viivan, kirjainten, sanojen sekä lauseiden välit. Tarinan mukaan Morse käytti esimerkkinä intiaanien savumerkkejä.

Nykyään digitaalisuudella tarkoitetaan useimmiten sähköisiä järjestelmiä. Nyt lukemasi merkit määritellään digitaalisen merkistöstandardi Unicoden avulla. Siinä on määritelty yksilöity koodiarvo yli 100 000 kirjoitusmerkille ä-kirjaimesta Egyptin hieroglyfeihin. Modeemi tai muu muuntaa analogisen signaalin digitaaliseksi ja toisessa päässä oleva purkki tekee tuon päinvastaisesti. Erityiset tarkistusbitit varmistavat, että tämä teksti kulkeutuu näppäimistöltäni näytöllesi. Data kulkeutui vastaanottimeen ja ”tulostui” näytöllesi – mutta menikö viesti perille?

ICT

Tieto- ja viestintäteknologia eli tuttavallisemmin ICT on laajennus tietotekniikan (ATK tai IT) käytöstä viestinnällisiin tarkoituksiin. Tietokoneet ja tietojenkäsittely on mullistanut tapamme kommunikoida sekä etsiä ja hallita tietoa. ICT myös tarkoittaa ajatusta, jonka mukaan datan perille meno ei ole ainoa huomioon otettava seikka sähköisessä viestinnässä.

Moni viestinnän teoria ja tutkimus antaa arvoa vuonna Matemaattisen viestinnän teorialle (Shannon 1948, Shannon & Weaver 1949). Teorian lähtökohtana on viestin ja signaalin ero. Viesti lähtee informaatiolähteestä lähettimelle, josta signaali kulkeutuu ”hälyn” sitä hieman muuttaen vastaanottimelle, jonka kautta vastaanottaja sen tulkitsee.

Tuossa teoriassa esitellään kolme kommunikoinnin ongelmien tasoa: 1) tekninen, 2) semanttinen ja 3) vaikuttavuus (influential). Tekninen taso on laitteiden välinen kommunikointi. Semantiikka tai laajemmin semiotiikka puolestaan käsittelee sitä, miten lähetetyt kirjaimet, merkit, kuvat tai muut symbolit siirtävät merkityksiä aiheesta kuin aiheesta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan viestin vastaanottajan käsitystä viestistä.

ICT on sitä, että ensinnäkin data menee perille. Toiseksi tuo data vie tekstit, kuvat ja muut merkit perille sellaisina kuin ne on tarkoitettu. Lopulta noiden kahden keinon avulla voidaan tehokkaasti vaikuttaa siihen, miten viestin tulkitsija sen vastaanottaa.

//Tuomas Hämäläinen

Puolustusvoimien aikakone kaatui – ja nousi

Eilen 25.4.2013 puolustusvoimat avasi valtavan kuva-arkistonsa internetin kautta kaiken kansan käytettäväksi. Kyseessä on avoimen datan hengessä toteutettu merkittävä kulttuuriteko, jolla on aiheesta johtuen monille myös suuri inhimillinen merkitys.

www.sa-kuva.fi joutui ystävällismielisen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi ja tukkeutui saman tien. Voi kuulla, kuinka palvelimet ovat huutaneet “Ne jyrää meitin!”. Ripeällä vastaiskulla sivusto saatiin kuitenkin jo seuraavaksi päiväksi jaloilleen.

(Tässä kohtaa olisi linkki arkistokuvaan, mutta suuri suosio on taas hetkellisesti tukkinut palvelun.)

Muutama vuosi sitten etsin kuva-arkistosta Sörnäisissä kuvia isoisäni kaatumispäivältä. Kuvia koskeva metadata eli sodanaikaiset kuvaselostukset on arkistoitu kymmeniin mappeihin aika- ja maantieteelliseen järjestykseen. Jokaisella kuvalla on juokseva numero, jonka perusteella siitä löytyy mikrofilmi. Neljän tunnin työn tuloksena löysin muutamia kuvia, jotka sain rompulle skannattuna postitse parin viikon päästä.

Tänä aamuna kirjoitin saman päivämäärän kuva-arkiston hakukriteeriksi. Kymmenessä sekunnissa sain eteeni aiemmin löytämäni kuvat ja paljon muita.

Arkiston ja kuvaselostusten digitalisointi päivitti hakutekniikkaa 70 vuotta, nopeutti tiedon haun tunneista silmänräpäykseen ja vapautti arkistokaappeihin lukitun tiedon satojen tuhansien kiinnostuneiden käsiin.

Kuvat voi tallentaa itselleen ja joka kuvalla on oma URL-osoite. Niillä voi siis kuvittaa esityksiä, sukututkimuksia, tehdä tiedettä, upottaa digitaalisiin karttoihin tai Google Earthiin, luoda vaikka mitä.

Yhdessä muiden sähköisten arkistolähteiden, mm. digitoitujen sotapäiväkirjojen, kaatuneiden tietokannan jne kanssa kuva-arkisto muodostaa todellisen aikakoneen. Myös siinä mielessä, että tiedän minne omaa aikaani tulee vastedes menemään!

——-

Usein käy niin, ettei verkkopalvelu kestä siihen kohdistuvaa äkillistä rasitusta. Kaikki eivät reagoi niin nopeasti kuin Puolustusvoimat. Tieturin Testaus 2013 -seminaarissa Vuoden testaaja 2012 Antti Niittyviita piti hauskan ja hämmästyttävän esityksen verkkopalveluista, jotka pienikin testaus olisi pelastanut merkittäviltä liiketoiminnallisilta tappioilta. Katso Antin esitys!

Opi varautumaan suureen suosioon Tieturin kursseilla etukäteen mieluummin kuin jälkikäteen. Tarjonnassamme mm.:

Järjestelmän suorituskyvyn testaus
Tietoturvatestaus
Web-sivuston testaus

Kalle Huhtala,
Development Manager,
Digital Learning & Collaboration
Tieturi
Soprano Oyj

Tietojärjestelmän ostaminen on taitolaji

Sen lisäksi, että tietojärjestelmän tekeminen kysyy näkemystä, kokemusta ja huolellista suunnittelua, myös sellaisen ostaminen vaatii yhtälailla osaamista. Ostamiseen olisikin syytä projektin koosta riippumatta kiinnittää erityistä huomiota. Tarvittaessa onnistunut ostokokemus kannattaa varmistaa hankkimalla siihen apuvoimia, etenkin jos tietojärjestelmän ostamisesta ei ole aiempaa kokemusta organisaatiossa.

“Haluan avaimet käteen, kiitos”

Miksi tietojärjestelmän ostaminen on vaikeaa? Eikö asiakas voi vain kävellä koodikauppaan ja pyytää ns. avaimet käteen -toimitusta?

Nähdäksemme ongelma kiteytyy siihen, että tietojärjestelmä, toisin kuin normaali nettisivu, verkkokauppa tai sisällönhallintajärjestelmä, on lähtökohtaisesti asiakaskohtaisesti räätälöity. Siihen ei siis välttämättä löydy lainkaan valmiita, hiottuja kokonaisuuksia, joita yhdistelemällä voitaisiin tuottaa keskimääräistä asiakasta tyydyttävä kokonaisuus. Koska tuote on räätälöitävä joka kerta alusta alkaen, projektia aloittaessa myyjällä ei voi olla sen parempaa näkemystä kuin ostajallakaan siitä, minkälaista tuotetta asiakas oikeastaan tarvitsee.

Miten vaikeudet sitten ilmenevät?

Tietojärjestelmätoimituksen onnistuminen vaatii suuria määriä määrittelytyötä. Sen lisäksi, että määrittely tehdään ennen kuin kädet isketään saveen, määrittely on luonteeltaan iteratiivinen prosessi.

Olemme huomanneet, että perinteinen lineaarinen malli, jossa ensin määritellään, sitten koodataan ja lopuksi testataan, toimii huonosti monimutkaisen tietojärjestelmän toimituksessa. Tämä johtuu siitä, että valtaosalle ostajista, toimittajista puhumattakaan, ei ole projektin alussa selvää, mitä oikeastaan halutaan.

Monta kertaa käy niin, että projektin alussa tehtävät suunnitelmat ovat luonteeltaan enemmänkin vain suuntaviivoja, jotka muuttuvat moneen kertaan projektin edetessä. Järjestelmän luomisvaiheessa tarvitaan yksityiskohtaista, jatkuvaa prosessia, jossa asiakkaan liiketoiminnan tarpeita peilataan koko ajan rakennettaviin ominaisuuksiin ja mietitään, kuinka ne saadaan kohtaamaan. Tietojärjestelmien toimittajana päämäärämme on tehdä softaa, jota asiakas tarvitsee, eikä vain sitä, mitä hän haluaa.

Omistajuus vaatii omistautumista

Vaatimuksia määrittelemässä on hyvä olla mukana asiantuntijoita, jotka tietävät järjestelmän loppukäyttäjien tarpeet. Asiantuntemusta tarvitaan koko projektitoimituksen ajan. Toteuttajat ja domain-osaajat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja hiovat määrittelyitä järjestelmän valmistumisen edetessä. Tämä asettaa vuorovaikutukselle tiettyjä vaatimuksia: on kyettävä tekemään oikeita kysymyksiä ja kysymyksiin täytyy saada vastauksia nopeassa tahdissa. Tämän vuoksi tietojärjestelmiä toimitettaessa valmistuvalla tuotteella on hyvä olla ns. omistaja, toiselta nimeltään valistunut diktaattori, jolla on ylin päätäntävalta lopullisten ominaisuuksien osalta.

80/20-sääntö ohjelmistokehityksessä

Jotta tekemiselle saadaan tärkeysjärjestys, omistajan tulee myös tuntea liiketoiminnan tarpeet. Vanha sanonta, jonka mukaan 80% käyttäjistä pärjää 20% ominaisuuksista, pätee räätälöityihin järjestelmiin erityisen hyvin. Me pyrimme tekemään ensin ne 20 prosenttia.

Kun tärkeimmät ominaisuudet ovat valmiina ja loppukäyttäjillä käytössä, voidaan arvioida, tarvitaanko loppuja ominaisuuksia. Tietojärjestelmäprojektia aloitettaessa otamme tarvittaessa pallon myös tuotteen omistajuudesta ja tutkimme tarkasti liiketoiminnan, jota ohjelmistoprojekti tukee. Omistajuuden tärkein ulottuvuus on arvioida ja keskittyä sen tekemiseen, mikä oikeasti tuottaa liiketoiminnalle arvoa. Kaikki muu on paitsi tarpeetonta, myös ohjelmistoprojektia sen elinkaaren yli tarkasteltaessa nettovaikutuksiltaan negatiivista.

Koodia voi ajatella otettuna velkana, jolle on maksettava korkoa. Koodi nimittäin tarvitsee huolenpitoa senkin jälkeen, kun ohjelmisto on ns. valmis. Jos koodi ei aktiivisesti ole luomassa omistajalleen arvoa eli pääomalle tuottoa, se ainoastaan syö resursseja ylläpitotarpeen muodossa. Ylimääräinen koodi myös hidastaa järjestelmän lisäkehitystä ja muutostöitä sisäisten riippuvuuksien takia.

Oppia ikä kaikki

Voimme suositella ostajaksi aikovalle ainakin Vincit Oy:n tarjoamaa Ohjelmistokehityksen Ostajan Pikaopasta, jossa kerrotaan joitain huomioon otettavia asioita.

Tietojärjestelmäprojektia aloittaessa kannattaa myös joko panostaa ostamisosaamisen hankkimiseen, tai varmistaa, että toimittajalla on tarjota kokeneita tuoteomistajia, jotka voivat toimia siltana liiketoimintatarpeiden ja teknisen kehityksen välillä. Ostamisen ei tarvitse olla vaikeaa, jos myyjä osaa asettua myös ostajan asemaan. Onnistunut tietojärjestelmätoimitus on toivottava tila sekä ostajalle, että erityisesti myös myyjälle.

Sami Tikka, Software Developer

Lisätietoja:

sami.tikka@soprano.fi

http://www.samitikka.fi/

http://www.soprano.fi/verkkopalvelut/tietojarjestelmat

Huipputuottavuuden salaisuus

Ohjelmistokehityspiireissä on jo vuosia tehostettu työprosesseja Scrum- ja Lean-ajattelumalleilla. Näissä on keskeistä vähentää kaikkea, joka ei tuota asiakkaalle hyötyä ja panostaa näin laatuun ja tuottavuuteen.

Näillä muutamilla yksinkertaisilla vinkeilläni myös sinä voit saavuttaa ketterän työympäristön, olitpa sitten töissä millä alalla tahansa.

Seitsemän askelta kohti tuottavampaa työtä

Ketterästä ohjelmistokehityksestä tutun Scrum-tekniikan nimi tulee rugbyn maailmasta. Rugbyjoukkueen tavoin myös Scrum-tiimi sopeutuu nopeasti erilaisiin tilanteisiin ja on itseohjautuva. Lean on työtapa, josta kaikki ylimääräinen eli hukka on karsittu pois. Molemmille yhteistä on jatkuva oppiminen ja olennaiseen keskittyminen. Seuraavassa käyn läpi Scrum- ja Lean -ajatusmallien keskeisiä oppeja.

1) Pidä päätöksentekoketjut järkevän pituisina. 
Nykyään korkeasti koulutetut ihmiset osaavat itse tehdä heidän työtään koskevia päätöksiä, eikä jokaista lyijykynätilausta ole tarpeen hyväksyttää esimiehellä. Näin säästetään aikaa, ja esimiehet välttyvät turhalta kuormitukselta – jos vain uskaltavat luottaa alaisiinsa.

2) Keskity siihen, mitä teet. 
On mietittävä, mikä on tärkeää ja mikä kiireellistä, ja edettävä sen mukaan.
Tietyt asiat on pakko tehdä määräaikojen puitteissa. Toiset asiat taas eivät ole kiireellisiä, mutta ne saattavat olla sitäkin tärkeämpiä. Tällaisia ovat esimerkiksi strategian suunnittelu ja visiointi. Verkostoituminen ja näkyminen sosiaalisessa mediassa ovat toki tärkeitä asioita, mutta niihin kuluu usein hirveästi aikaa. Vähemmälläkin pärjäisi.

Toinen ketterän työskentelyn idea on, että kun tärkeää työtä tehdään, keskeytyksiä, kuten häiritseviä sähköposteja ja puheluita, tulisi olla mahdollisimman vähän. Näin pystytään keskittymään omaan työhön ilman, että flow-tila häiriintyy.

3) Pidä työsi tulokset näkyvillä. 
Tämä ei kuitenkaan yksin riitä – myös toimintatapojen on oltava näkyvillä, jotta niitä voi säätää ja parannella. Jatkuva asiakaspalaute ja siihen reagointi auttavat meitä tekemään oikeita asioita.

4) Panosta joukkuehenkeen. 
Työtoverit, alihankkijat ja asiakkaat tarvitsevat kaikki arvostusta ja kunnioitusta. Komentaminen ja kyttääminen eivät toimi, koska todellista sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen ei voi ostaa. Nykypäivän työntekijät ovat turhautuneita, sillä he eivät tunne saavansa arvostusta työlleen. Onneksi tähän on erittäin yksinkertainen teholääke: kiittäminen. Oikeaan kohtaan sivallettuina kiitos toimii taloudellisia kannusteita paremmin.

5) Ole rohkea.
Luovien päätösten teko vaatii rohkeutta. Turmiollisinta on juustohöyläjohtaminen, jossa siivu siivulta hiivutaan pois menestyksen suunnasta. Priorisointi ja oikeanlaisten päätösten tekeminen vaativat aina sisua.

6) Älä ota enempää töitä kuin pystyt tekemään. 
Jos liikenneruuhkaan lisää autoja, kuljetuskapasiteetti romahtaa. Työelämässä kuitenkin usein ajatellaan, että jos kalenteriin sullotaan tukkoon työtehtäviä, saadaan enemmän aikaiseksi. Jos on tiukka aikataulu, työtapa on suorituskeskeisempi eikä jätä tilaa luovuudelle eikä laadulle. Kuten autoruuhkassakin, kun kalenteri pistetään tukkoon, työn lopputulosten määrä romahtaa.

7) Älä pirsto töitä tarpeettomasti.
Työn osittaminen pieniin tehtäviin ja niiden suorittaminen asiantuntijalla johtaa usein koordinaatiokaaokseen. Ajatellaanpa vaikka keittiöremonttia, jossa tarvitaan kaappien asennusta, sähkömiestä ja putkitöitä. Se, että kukin heistä saadaan paikalle juuri oikeisiin aikoihin vaatii todellisen projektitoimiston, kun heidän töissään kaikki asiat eivät kuitenkaan mene aina niin kuin on suunniteltu.

Tässä lyhyesti esiteltyinä seitsemän periaatetta, joita noudattamalla työyhteisö virtaviivaistuu ketterämpään suuntaan. Toivon, että työnantajat kautta maan uskaltaisivat jättää pölyyntyneet, moniportaiset työskentelytavat historiaan, ja ottaisivat pelottomina askeleen kohti huipputuottavuutta.

Pentti Virtanen

Lisätietoja:

Lisää vinkkejä ketteryydestä voit kurkata tallenteesta taannoisesta Finlandia-talolla pidetystä luennostani.

Scrum-koulutuksista löytyy tietoa Tieturin sivuilta.

Jos tuntuu siltä, että pieni ketteryysvalmennus tekisi terää, saat apua myynnistämme esim. sähköpostilla myynti at tieturi piste fi. Voit myös olla yhteydessä suoraan minuun kysymysten ja kommenttien merkeissä osoitteella pentti piste virtanen at tieturi piste fi.

Valmentaja Pentti Virtanen (FT, Certified Scrum Trainer,) on työskennellyt systeemityön asiantuntijana Tieturilla vuodesta 2003 lähtien. Hänen keskeisenä tehtävänään on valmentaa ihmisiä ketteryyteen. Tieturi on 1.4.2013 lähtien osa Soprano-konsernia.

 

Investoi bugien ehkäisemiseen

Kattava testaaminen rinnastetaan usein laatuun, vaikka se oikeasti lyhentää ohjelmiston elinkaarta, koska se on kallista. Testaamisella pyritään löytämään bugeja ohjelmistoissa. Testaamisen sijaan olisi kuitenkin järkevämpää investoida bugien ennaltaehkäisemiseen.

Bugi on oire heikosta laadusta. Testaamista halvempaa on panostaa lähdekoodin laatuun, sekä hyvään määrittelyprosessiin. Laadukkaasti toteutettu ohjelmistoprojekti avaa asiakkaalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita projektin alussa oli vaikea nähdä. Kehno projekti avaa asiakkaalle uusia kustannuksia.

Test Driven Development -menetelmä (TDD) on viime aikoina saavuttanut kannatusta maailmalla. Siinä kirjoitetaan ensiksi testi ja sitten vasta testin läpäisevä ohjelmakoodi. Suoraviivaiseen koodaamiseen verrattuna testin kirjoittaminen haastaa kehittäjän suunnittelemaan toteutuksen osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tällöin lähdekoodin laatu paranee. Tämä puolestaan on paljon arvokkaampaa kuin kehityksen ohessa syntyvät automaattiset testit, vaikka nekin toki ovat ylläpidon kannalta tärkeitä.

Valitettavasti myös TDD on laadunvalvonnan näkökulmasta riittämätön menetelmä, koska se havaitsee virheet ohjelmistokehitysprosessissa liian myöhään. Sen sijaan Domain Driven Design (DDD, suom. liiketoimintavetoinen kehitys) saattaa olla monille projekteille pelastus.

Tänä päivänä kaikki tietävät kauhutarinoita Intiaan ulkoistettuista projekteista, jotka kaatuivat kielimuuriongelmiin. Sen sijaan on harvoin ymmärretty, että ohjelmistotalon ja asiakkaan välissä vallitsee monissa projekteissa paljon vaarallisempi kielimuuri, joka on luonteeltaan tekninen. Ohjelmistotalon asiakas tulkitsee loppukäyttäjän palautteen projektin hallinnalle. Tämän jälkeen projektin vetäjät laatii määrittelyt, jotka kehittäjät tulkitsevat lähdekoodiksi. Koodia muutettaessa kehittäjät joutuvat tulkitsemaan toistensa koodia.

Mitä enemmän ihmisiä, sitä tärkeämpää on varmistaa, että rikkinäistä puhelinta ei pääse syntymään. Tämä juuri on Domain Driven Designin ydin. Jokainen DDD-projekti aloitetaan määrittelemällä kaikenkattava kieli. Asiakkaan liiketoiminnan keskeiset termit avataan ohjelmistokehityksessä käytetyiksi käsitteiksi. Määrittelyyn osallistuvat kaikki projektin avainhenkilöt eli kehittäjät, tilaajan projektinhallinta ja liiketoimintaosaajat, sekä toisinaan myös loppukäyttäjät.

Projektin edetessä kaikissa dokumenteissa, palavereissa ja lähdekoodeissa on pakko käyttää kaikenkattavaa kieltä. Sen tulee olla määrittelyiltään kevyt, jotta se eläisi sitä mukaan, kun asiakkaan liiketoimintaa opitaan ymmärtämään paremmin. Koska lähdekoodikin noudattaa kaikenkattavaa kieltä, kaikki kehittäjät, jotka koodinpätkiin tarttuvat, tietävät tämän perusteella tarkalleen mistä on kyse. Näin väärinymmärryksiä ei pääse syntymään. Kun tulkinnan varaa ei ole, kehittäjät kirjoittavat alun alkaen ehjää koodia, jota on helppo ylläpitää, jolloin bugejakin syntyy vähemmän.

Jos bugeja ennaltaehkäisevät laatutoimenpiteet on hoidettu huonosti, jokainen muutos kasvattaa suoritettavien testien määrää ennen ohjelmiston päivittämistä. Näin uusien ominaisuuksien hinta kasvaa eksponentiaalisesti projektin edetessä. Toivoisin, että ohjelmistotalojen asiakkaat osaisivat vaatia “bugittomuuden” sijaan laadukkaita prosesseja ja hyvää arkkitehtuuria, jonka avulla voi toimittaa ketterää liiketoimintaa. Menetetyt liiketoimintamahdollisuudet ovat bugeja kalliimpia.

Ohjelmistotaloilta kannattaa vaatia myös kosketusta omaan liiketoimintaan, ja tähän DDD-malli tarjoaa hyvät puitteet. Usein asiakkailta puuttuu tietotaidolliset valmiudet tehdä laadunvalvontaa itse, ja ohjelmistotalot ovat usein liian optimistisia oman osaamisensa suhteen. Laadunvalvonta kolmannen osapuolen toimesta on usein järkevä investointi, etenkin jos osapuolella on valmiudet ottaa huterasti edennyt projekti haltuun.

Ahti Ahde

Kirjoittaja on Sopranon laadunvarmennuskonsultti ja freelance-koodari.

Kirjoitus julkaistiin 28.3.2013 ilmestyneen Tietoviikko-lehden mielipidepalstalla.

Marko Malinen verkkopalveluiden ruoriin

Pääsiäislomien jälkeen sopranolaisten tiimi on jälleen entistä vahvempi, kun tietotekniikan moniottelija, insinööri Marko Malinen tarttuu verkkopalveluiden ruoriin 2.4.2013.

“Olen erittäin iloinen nimityksestä. Viimeiset 10 vuotta olen ollut tulosvastuullisissa tehtävissä tarjoamassa ohjelmistojen tuotekehityspalveluita. Nyt kun luodaan verkkopalveluita ja verkkokaupparatkaisuja, niin katse suunnataan vahvemmin kuluttajia ja loppuasiakkaita kohti, mikä antaa tilaisuuden oppia uutta”, Marko iloitsee.

Soprano Digitalin ja Commercen johtajaksi siirtyvän Markon vastuualueisiin kuuluvat verkko- ja digipalvelut sekä verkkokaupparatkaisut.

Markon arkeen mahtuu kuitenkin muutakin kuin digipulmia, sillä perheen 100-vuotiaan puutalon remontti on parhaillaan täydessä höyryssä. Marko asustaa riihimäkeläisessä omakotitalossa yhdessä vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Vapaa-ajallaan 38-vuotias tietotekniikkainsinööri rentoutuu viljelemällä ohraa ja kauraa perheen maatilalla, Riihimäen kupeessa sijaitsevalla Lopella.

“Tietoliikenneinsinöörinä minulla on hieman erikoisempi tausta, mutta usein se on tapa saada asioihin raikasta näkökulmaa”, itsekin rekrytoijan asemassa ollut Marko kertoo uudesta työstään.

”Oli luonteva valinta siirtää Sopranon verkkopalveluiden vetovastuu Markolle, jolla on pitkäaikainen kokemus erilaisten yksiköiden tulosvastuusta, johtotehtävistä ja ohjelmistokehityksestä. Olen iloinen, että saamme näin kokeneen osaajaan mukaan kasvattamaan Sopranon liiketoimintaa”, kommentoi konsernin toimitusjohtaja Arto Tenhunen.

Malinen on toiminut monipuolisissa ohjelmistoalan johtotehtävissä vuodesta 2003 lähtien, muun muassa Softability Group Oy:ssä ja Etteplan Oyj:ssä.

 

Henkilöstön valmennus ja asiakkuuden johtaminen tarpeellista yrityksissä

Suomen yritysten kehittämisessä tulee panostaa johtamiseen kaikilla tapaa. Henkilöstöjohtamiseen on jo pitkään satsattu, mutta johtajien tulee hallita myös projekti- ja prosessijohtamista. Asiakkuuksien hallintaan tulee tuoda selkeät prosessit ja henkilöstön valmennus sen tueksi.

Vaikka huonon taloustilanteen aikana kuluja leikataan, ei henkilöstön valmennuksesta tule karsia. Päinvastoin. Henkilökohtaisen kasvun lisäksi valmennettava pystyy kehittämään myös yrityksen liiketoimintaa ja tuotteita, ja valmennuksen näkyvät tulokset ovat selkeitä niin henkilökohtaisessa arvioinnissa kuin organisaationkin tasolla.

Etenkin pitempikestoisissa valmennusprojekteissa pystytään mittaamaan vaikuttavuus ja se kehitys, joka valmennettavien asiakassuhteissa on tapahtunut. Tämä näkyy esimerkiksi portfoliossa, jonka valmennettava on kerännyt. Samoin esimerkiksi johtamisen, myynnin tai tuotekehittäjän tutkinto osoittaa henkilön kehittyneen ja arviointikeskusteluista asiaa tulee selkeästi esille.

Prosessijohtamisessa parannettavaa

Usein kuulee sanottavan, että johtajien henkilöstöjohtamisessa on kehitettävää. Suomessa on kuitenkin tehty pitkään esimiestyön valmennusta ja siihen on satsattu. Projekti- ja prosessiosaamisessa sen sijaan on vielä työnsarkaa. Toki johtamisen ydin on ihmisissä, mutta asioiden koordinointi on erityisen tärkeä osa asiakkuuksien johtamisesta.

Usein olemassa olevat johtamisen prosessit tulevat suoraan henkilöiden koulutus- ja työtaustasta: valmennettavat näkevät muut liiketoiminta-alueet oman alansa toimintatapojen kautta. Esimerkiksi talousihmiset näkevät kaiken rahasummina, viestintäihmiset teksteinä ja tuotteiden parissa toimineet ajattelevat tavaroiden kautta. Näkökulmat heijastuvat omiin prosesseihin, ja asiakkuuksien johtamiseen käytetään vääriä tapoja. Joskus prosesseja ei edes ole.

Tunne asiakkaasi, tunne oma toimintasi

Asiakkuuksien johtamisessa on prosessien lisäksi kyse valmennettavan kehittämisestä myyntiin. Erityisesti asiantuntijayritysten työntekijät eivät miellä itseään myyjiksi, mutta löytävät oman “sisäisen myyjänsä” valmennuksen aikana. Kehitystä tulee muun muassa asiakaskohtaamisten onnistumisessa ja palavereihin valmistautumisessa. Muun muassa ennakkosuunnittelu, taustatietojen hallitseminen ja tehokas ajanhallinta ovat tärkeitä kokonaisvaltaisessa asiakkuuden johtamisessa.

Vallitsevassa taloustilanteessa koulutusta vähennetään, ja aikuisten ammatillisen koulutuksen määrärahoja supistetaan. Koko Suomen tasolla erityisesti ammatillinen valmennus on kuitenkin hyvin tärkeää. Oli kyse sitten suuryritysten kilpailukyvystä tai pienyrittäjien osaamisesta, luo yritysten ja yhteiskunnan nopea muutosvauhti tarpeen jatkuvalle kouluttautumiselle.

Katriina Karjalainen

Kirjoittaja on Aspectum Oy:n näyttötutkintomestari, joka vastaa tutkintopohjaisista valmennusprojekteista ja oppisopimuskoulutusten rahoitusasioista. Aspectum on osa Soprano-konsernia.

Soprano mukana Suomen historian suurimmassa PHP-ammattilaistapahtumassa

PHP User Group Finland lävähtää käyntiin perjantaina 15.3. klo 17.00, kun 150 alan suurinta asiantuntijaa, työllistäjää ja sovelluskehittäjää kerääntyy yhteen Helsingin Ilmalaan.

”PHP muodostaa merkittävän liiketoimintahaaran Soprano Digitalille. Olen todella innoissani mahdollisuudesta tavata alan nuoria osaajia. Jos tulevaisuudessa haastavat ja monipuoliset projektit PHP:n parissa kiinnostavat, Soprano Digital saattaa olla juuri oikea paikka hakea töihin”, kommentoi johtaja Juha Rajamäki.

Tapahtumaa avaamassa on mukana huhtikuun alussa Soprano Digitalin ruoriin tarttuva insinööri Marko Malinen. Illan mittaan lavalle nousee myös Soprano Digitalin erikoisasiantuntija Kristo-Mikko Daniel.

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen PHP user group Finland -tapahtuma jatkuu rennommissa merkeissä pitkälle yöhön asti, kun kehittäjät ja työllistäjäyritykset pääsevät viettämään vapaamuotoista iltaa yhdessä.

Tämän vuoden PHP User Group Finlandin odotetaan rikkovan kaikki aiemmat kävijäennätykset.

 Katso illan tarkempi ohjelma täältä.
Soprano sponsoroi PHP user group Finland -tapahtumaa yhdessä pääsponsorin Planeetta Internet Oy:n kanssa.