Kysely: sosiaalinen media on epäluotettavimpia lähteitä toimittajille ja bloggaajille

Toimittajat ja bloggaajat kokevat erityisesti julkisten organisaatioiden ja järjestöjen lähettämät tiedotteet vähiten epäluotettaviksi juttulähteiksi. Sosiaalisen median kautta saatava juttuaineisto herättää taas eniten epäilyjä. Toimittaja- ja bloggaajakyselyymme vastasi 122 toimittajaa ja 90 bloggaajaa.

Sosiaalinen media koetaan yleisesti juttulähteenä epäluotettavana: yli 70 % toimittajista sanoo kanavan olevan joko melko tai hyvin epäluotettava – myös lähes 50 % bloggaajista kokee näin. Sosiaalisen median kautta tulee kuitenkin suhteellisen usein juttuaiheita: noin kolmasosa vastaajista (29 % toimittajat, 33 % bloggaajat) kertoo löytävänsä juttuaiheita somesta.

Luotettavuudessa kaikkein vahvimpina uutislähteinä pidetään julkisten organisaatioiden ja järjestöjen tiedotteita. Yli 90 % vastaajista kokee nämä joko melko tai hyvin luotettavina. Myös pörssitiedotteita ja vuosikertomuksia pidetään yleisesti luotettavina lähteinä, kun taas esim. asiakaslehdet ja uutista tarjoavan tahon suorat yhteydenotot koetaan hieman epäluotettavampana.

Juttuvinkit sähköpostilla. Piste.

Kysymykseen ”miten haluat saada uutisvinkkejä” peräti 98,4 % toimittajista ja 88 % bloggaajista sanoo sähköpostin olevan tärkeä kanava. Sosiaalisen median (Facebook, Twitter yms.) kautta uutisvinkkejä vastaanottaa mielellään noin 24 % toimittajista ja noin 21 % heistä ottaa vinkkejä myös puhelimitse vastaan. Bloggaajista ainoastaan muutama prosentti ottaa mielellään vinkkejä vastaan puhelimitse.

Lähes kaikki vastaajat (89 % toimittajat, 93 % bloggaajat) kertovat ammentavansa juttuaiheita useimmiten omista kokemuksistaan. Toimittajille lehdistötiedotteet kuuluvat edelleen tärkeimpiin aihelähteisiin (43 % kokee näin), kun taas bloggaajista noin 55 % kertoo löytävänsä eniten aiheita muissa medioissa olleiden juttujen pohjalta. Lukijoiden ehdotukset ovat molemmille tärkeitä lähteitä: toimittajista 40 % ja bloggaajista 30 % sanoo löytävänsä sieltä aiheita juttuihin.

Tiedotteita tulvii, yhteydenottoja vähemmän

Kyselyyn vastanneilta kysyttiin myös kuinka paljon he saavat tiedotteita ja henkilökohtaisia yhteydenottoja päivittäin ja viikoittain. Vastausten mukaan tiedotteet ovat edelleen varsin tyypillinen tiedon toimitustapa median suuntaan, kun taas henkilökohtaisia yhteydenottoja toimittajille ja bloggaajille tulee huomattavan vähän.

”Viestintäammattilaisen näkökulmasta henkilökohtaisten kontaktien vähyys on hämmästyttävää”, kommentoi viestintätoimisto Sopranon johtaja Samuel Sorainen . ”Viestinnän tekeminen pelkästään tiedotteilla kuuluu menneisyyteen – hyvien henkilökohtaisten suhteiden merkitys kasvaa jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.”

Määrällisesti toimituksiin saapuu päivittäin runsaasti tiedotteita: noin 40 % vastanneista kertoi, että tiedotteita tulee 21-50 päivässä, 15 % kertoi tiedotteiden määräksi 51-100. Noin 30 % toimittajista sanoo, että suoria yhteydenottoja tulee heille vain 1-5 viikossa. Bloggaajista yli 60 % kertoo yhteydenottojen jäävän alle kymmeneen viikossa.

Bloggaajat epävarmoja toimittajien suhtautumisesta

Kyselyssä tiedusteltiin myös toimittajien suhtautumista arvostustaan kohottaneisiin bloggaajiin. Lähes 60 % vastanneista toimittajista pitää bloggaajia tervetulleena lisänä median kirjoon, ja 15 % kokee, että bloggaajat yrittävät turhaan toimittajien tontille. Bloggaajilta kysyttiin puolestaan toimittajien suhtautumista heihin. Peräti 40 % ei tiedä mitä toimittajat heistä ajattelevat, 27 % kokee suhtautumisen neutraaliksi ja 19 % kokee toimittajien suhtautuvan heihin negatiivisesti.

Toimittajista noin 65 % sanoo, että bloggaajat ja toimittajat voi kutsua samaan tiedotustilaisuuteen, ja 21 % kokee, että tilaisuudet pitäisi erottaa toisistaan. Bloggaajista vastaavasti yli 80 % kokee, että kaikki sopivat samaan tilaisuuteen.

Juhani Lassila
Soprano Communications

Verkkoviestintä kuntoon 3/3, tulokset ja toisto

Jos haluaa parantaa tuloksiaan, joutuu yleensä hieman hikoilemaan. Sopranolla tämä on tarkoittanut käytännössä tässä blogissa olevien kirjoitusten suunnittelua, tuottamista ja julkaisua. Peruskauraa viestintätoimistolle ja sellaisia asioita, joita teemme asiakkaillemme. Itselleen tekeminen vaati kuitenkin paljon maanittelua, jonkin verran uhkailua, sekä aavistuksen kiristämistä.

Blogin lisäksi uusimme kokonaan verkkosivumme, joka luonnollisesta vaati sisältöjen siirtämistä, linkkien toimivuuden varmistamista ja kaikenlaista muuta säätämistä. Sen lisäksi tietenkin, että sivut piti suunnitella ja toteuttaa asiakastöiden lomassa.

Tuloksista voimme todeta, että syömällä omaa koiranruokaamme olemme ainakin verkkonäkyvyyttämme parantaneet. Kävijämäärät ja sivustojemme kautta tulevat yhteydenotot ovat merkittävästi nousseet. Se mitä tuloksia tämä operaatio tuo jää tulevaisuuden näkyviin. Mutta jo tässä vaiheessa usko näihin toimiin on vahvistunut kokemuksista.

Nopeana listana asioita, joihin jatkamme keskisttymistä ja joita jatkossa teemme enemmän.

  • Sisällöntuotanto. Sisältöä ei synny, ellei sitä järjestelmällisesti tuota viikko toisensa perään.
  • Sisällön jakaminen sosiaalisessa mediassa. On vaikea uskoa rakkaiden lukijoiden löytävän tietään blogiin viikko toisensa perään. Jakamalla tieto uudesta sisällöstä niissä medioissa, joissa lukijat viettävät aikaa on kohtelias tapa tarjota mahdollisuus seurata uusia asioita.
  • Parhaan sisällön hyödyntäminen uutiskirjeissä ja sähköisessä suorassa. Osa sisällöstä herättää ajatuksia ja antaa mahdollisuuden avata keskustelu uusien potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
  • Sisällön jalostaminen palvelemaan paitsi hakukoneita, niin myös ihan oikeita käyttäjiä.

Loppukaneettina markkinoinnillinen näkökulmamme. Jos tuntuu siltä, että voisimme auttaa myös sinua näkymään paremmin verkossa tai viestimään tehokkaammin, niin ole ihmeessä yhteydessä.

József

Mitä aikaisemmin aiheesta on kirjoitettu?

Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta
Verkkoviestintä kuntoon 2/3, järjestelmällinen sisällöntuotanto

Verkkosivuston rakentaminen ostajan näkökulmasta

Kollegani osoitti tarkkanäköisyyttä ja bongasi jonkun, joka on verkkosivuprojektin kimpussa. Sinänsä tämä ei ole tavatonta, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kyseinen Minna on pitänyt oppimisestaan blogia, joka avaa näkökulmaa siihen mitä asiakkaan puolella tapahtuu ennen kuin varsinaiseen toteutustyöhön päästään.

Mielestämme tässä aukeaa monelle muullekin mainio tilaisuus peilata omaa toimintaansa  ja sitä millaiselta maailma näyttää aidan toisella puolen.

Omaan silmään osui parikin kiinnostavaa blogausta. On iloinen asia huomata sisällönsuunnittelun nousevan esille jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Itse korostaisin vielä ehkä Minnaa vahvemmin sitä, että ”kaikki sellaiset sivut ovat turhia, joissa lukee: “Tähän tulee sisältöä myöhemmin”, jos se sama teksti löytyy sieltä vuosia myöhemminkin.” Verkkopalvelun suunnittelu pitäisikin lähteä siitä, millaista tietoa analysoidut käyttäjäryhmät sieltä hakevat ja mitä näiden haluttaisiin tekevän.

Valitettavaa toisaalta on huomata joko projektissa tai siihen liittyvissä hommissa mukaan tarttuneen ripaus kyynisyyttäkin, joka aika hyvin tiivistyy lauseeseen: 2. “Toinen luonnonlaki: ”Toimittaja hyötyy tilaajaa enemmän.””. Vaikka näin toimittajan lakki päässä tätäkin kirjoitellaan, niin on sanottava ettei kyseessä tosiaankaan ole mikään luonnonlaki. Pahimmassa tapauksessa toimittaja voi jäädä pahastikin tappiolle vaikka toimittaisi asiakkaalle täydellisen voittoa tuottavan järjestelmän. Parhaassa tapauksessa tilaaja taas hyötyy niin paljon, että uusia projektejakin pääsee syntymään.

Tämän pidempään asiasta löpisemättä syvennyn itsekin vielä kertaamaan miltä maailma näyttää sieltä ostajan puolelta. Niille, jotka verkkopalveluja aikovat toteuttaa itselleen tai työnantajilleen, suosittelen Minnan tekstejä.

József

==

Minnan blogi

Viisastelua verkkosivuprojektin alussa mietittäväksi

Näin me toteutamme