Digitaalinen murros on Suomelle uusi mahdollisuus

Työ ja tuotanto ovat rajussa digitaalisessa murroksessa. Kauppa-, viihde- ja media-alat eivät enää selviä entiselleen.

Opetus ja terveydenhoito mullistuvat sitkeästä vastarinnasta huolimatta seuraavaksi. Koulutetuille suomalaisille raju murros on huikea uusi mahdollisuus, vaikka tekoälyn korvaamasta työttömästä se ei siltä nyt tunnu.

Digivyöry on verrattavissa höyryn ja sähkön aikaansaamaan tuottavuuden kasvuun. Se koskettaa jokaista ihmistä, kaikkia yhteiskunnan palveluita ja joka yritystä toimialasta riippumatta. Äly ja ohjelmistot tulee osaksi päivittäin käyttämiämme tavaroita.

Suurissa murroksissa eriarvoisuus lisääntyy. Digimaailmassa osaavan ihmisen tuottavuus on satoja kertoja suurempi kuin tietotekniikkaa osaamattoman. Myllerryksessä pärjää vain korkeasti koulutettu kansakunta, joka on innokas oppimaan ja kykenevä soveltamaan uutta. Sellainen Nokia-Suomi.

Langaton laajakaista, pilvipalvelut ja sosiaalinen media tulivat aivan äskettäin. Nyt älypuhelimet ja sormitietokoneet ovat jo muuttamassa piintyneitä tapojamme. Kuka eilen uskoi lukevansa tänään aamun lehden läppärillä? Yhdysvalloissa enää viidennes alle 35-vuotiaista lukee päivittäin painettua sanomalehteä. Newsweekin kaltaisia ikoneita ei enää paineta paperille lainkaan.

Uusille ICT-ratkaisuille on asetettu monia katteettomia toiveita. Julkisen terveydenhoidon kalliit järjestelmät ovat toistaiseksi vain heikentäneet tuottavuutta ja asiakaspalvelua. Lääkäri tuijottaa tietokonetta potilaan sijaan. Digitalisoinnin tavoitteita ei ole saavutettu, koska uutta tieto- ja viestintäteknologiaa on tuotu vanhoihin organisaatioihin, toimintatapoja ei ole muutettu eikä koulutusta annettu riittävästi. Olisiko tässä olisi ratkaisu työmarkkinajärjestöjä hiertävään kolmen koulutuspäivän kiistaan?

Suomessa tieto- ja viestintäteknologian vaatima infrastruktuuri on hyvällä tolalla. Operaattorit ovat tehneet kovasti töitä muuallakin kuin asutuskeskuksissa ja pääteiden varsilla. Laajakaista mahdollistaa nyt sovellusten määrän nopean kasvun. Uusia kansainväliseen menestykseen tähtääviä yrityksiä syntyy ja vanhoja häviää pois. Vastaavasti käy yritysten omistaja-arvolle, siksi uuteen kannattaa investoida.

Olimme jo hetken ICT-maailman kärjessä Nokian ja verkkoteknologian ansiosta. Valitettavasti emme ole yhtä hyviä kehittämään maailmaa innostavia sovelluksia. Meillä ICT usein lyhennetäänkin kirjainpariksi IT ja unohdetaan koko kommunikaatio tarpeettomana. Onneksi Angry Birds opettaa meille pikakelauksella mitä rohkealla viestinnällä voi saada aikaan.

Suomessa tieto- ja viestintäteknologian tuotannosta on vapautunut ja vapautuu tulevina vuosina tuhansia ammattilaisia. Nämä ihmiset ovat aikaisemmassa yrityksessään kokeneet onnistumisia, eivätkä pelkää menestystä. Muuntokoulutettuina heidän taitonsa ja osaamisensa on käytettävissä kaikilla aloilla. Esimerkiksi Saksassa on yrityskohtaisella oppisopimuskoulutuksella saavutettu erinomaisia tuloksia.

Sukelletaan rohkeasti uuteen digitaaliseen maailmaan. Se on meidän mahdollisuutemme.

Arto Tenhunen, toimitusjohtaja
Soprano Oyj

Työ, tuotanto ja media ovat kiihtyvässä murroksessa

Kauppa-, viihde- ja media-alat eivät ole entisellään. Kohta mullistuvat opetus ja terveydenhoito. Olemme siirtymässä digitaalisen palvelutalouden rakentamisesta sen hyödyntämiseen.

Langaton laajakaista, sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet ja sormitietokoneet ovat vasta tulleet laajamittaiseen käyttöön. Nämä teknologia-alustat ja uudet generic cialis päätelaitteet ovat käynnistäneet globaalin innovaatiotsunamin.

Digitalisoituminen on merkittävä tuottavuuskasvun lähde. Tieto- ja viestintäteknologia muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Äly, softa ja palvelut integroituvat teollisuustuotteisiin. 

Paperin korvautuminen sähköisellä tiedonvälityksellä on konkreettisimpia – ja samalla Suomen kannalta merkittävimpiä – esimerkkejä digitaalikumouksen etenemistahdista. Yhdysvalloissa alle 35-vuotiaista enää viidennes lukee päivittäin sanomalehteä, kun yli 65-vuotiaista niin tekee 60 prosenttia. On vain ajan kysymys, milloin sanomalehtien paperiversion lukeminen loppuu käytännössä kokonaan.

Tietoliikenneyhteyksien parantuessa fyysinen liikkuminen vähenee. Tarvitsemme entistä vähemmän liikennevälineitä ja polttoaineita. Digitaalisen valmistuksen ansiosta voimme tehdä yhä kestävämpiä ja kevyempiä tavaroita. Raaka-aineiden ja materiaalien kulutus vähentyy.

Digitaaliteknologialle on asetettu monia katteettomia toiveita. Digitaaliteknologian tuominen terveyspalveluihin on monesti heikentänyt tuottavuutta ja kustannukset ovat nousseet. Paperiin perustuvaa tiedon keruuta ja välitystä on sellaisenaan yritetty korvata digitaalisilla välineillä. Koko järjestelmä olisi rakennettava uuden teknologian lähtökohdista, jotta tavoitellut hyödyt saavutettaisiin.

Keskeisin syy siihen, että digitalisoinnin tavoitteita ei ole saavutettu on se, että uutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia on tuotu vanhoihin organisaatioihin, toimintatapoja ei ole muutettu eikä koulutusta annettu riittävästi.

Tieto- ja viestintäteknologinen infrastruktuuri alkaa olla valmis ja sovellusten määrän kasvu nopeutuu. Uusia yrityksiä syntyy uuden teknologian varaan, vanhan teknologian yrityksiä poistuu markkinoilta, vanhojen yritysten arvo markkinoilla laskee, uutta teknologiaa hyödyntävien nousee. Vaikka muu talous ajaisi seinään, tällä osa-alueella tahti kiihtyy.

Suomi on ollut maailman kärkeä ICT:n tuottajana, mutta ei välttämättä soveltajana. Yksi suhteellinen etu Suomella kuitenkin on: ICT:n tuotannosta vapautuu tulevien muutaman vuoden aikana tuhansia hyvin koulutettuja tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia. Muuntokoulutettuina heidän taitonsa ja osaamisensa on käytettävissä kaikilla aloilla.

Houkuttelevat sisällöt ja oivaltavat sovellukset eivät enää riitä. Ollaksemme kilpailukykyisiä digitaalisessa maailmassa tarvitsemme myös uusiksi ajatellut liiketoimintamallit, perusteellisen toimintatapojen muutoksen ja henkilökunnalle pitkäjänteisen koulutuksen. Asiakkuuksia pitää johtaa entistä intensiivisemmin.

Teksti perustuu oleellisin osin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttiin, joka on julkaistu 20.6.2012. Toivon, että voin osaltani auttaa raportin tekijöitä saamaan lisää lukijoita erinomaiselle työlleen.

Linkki: http://www.etla.fi/files/2881_ETLA_B254.pdf

Arto Tenhunen
toimitusjohtaja