Kaksi helppoa askelta matkalla verkkosivujen perustamiseen

Jos nyt kuitenkin olet päättänyt liittyä niiden ihmisten joukkoon, jotka julkaisevat itsestään, yrityksestään tai vaikkapa kissastaan sisältöjä omilla verkkosivuillaan, tässä on tee-se-itse-tyylinen ohje aloittamisesta. Tekemällä nämä kaksi yksinkertaista toimenpidettä selvität itsellesi ja mahdollisille yhteistyökumppaneillesi millaiseen Jaakobin painiin olet ryhtymässä.

1. Kirjoita ylös mitä aiot julkaista.

Tee lista niistä sisällöistä, joita haluat verkkopalvelussasi tuoda esille. Riittävän hyvä työkalu tähän on excel tai vastaava. Tee sarakkeet

  • Otsikko/lyhyt kuvaus
  • Sisältö on olemassa
  • Sisältö on verkkosivuilla

Sikäli kun olet päättänyt osallistaa muitakin, hyödyllisiä sarakkeita voivat olla myös

  • Deadline
  • Vastuuhenkilö
  • Sisältö on hyväksytty ja valmis julkaistavaksi

Luultavasti näet tässä kaavan. Käytät listaa merkkaamalla kunkin kohdan joko tehdyksi tai tekemättömäksi sen jälkeen, kun olet saanut valmiiksi listauksen niistä asioista, jotka haluat internettiin saada.

2. Kuvaile sisältötyypit

Jotta voit löytää itsellesi oikean alustan ja teknisen kumppanin, sekä suodaksesi käyttöliittymäsuunnittelijalle ja graafikolle mahdollisuuden onnistua työssään, sinun olisi hyvä kertoa mitä haluaisit sivuilla tehdä.

Tunnistat luultavasti sisältölistauksestasi erilaisia sivutyyppejä tai visioit mielessäsi asioita, joita sivuillasi voi tehdä. Päästäksesi eteenpäin ehdotan yksinkertaisesti kuvausten kirjoittamista. ”Kuvapankki” ei esimerkiksi ole kummoinen kuvaus. Sen sijaan ”Haluan, että minulla on mahdollisuus arkistoida järjestämistämme tapahtumista otettuja kuvia sekä yleisön nähtäville, että salasanan taakse suojattuun medialle tarkoitettuun osioon vuosikohtaisesti” auttaa jo huomattavasti enemmän etsimään julkaisujärjestelmästä sopivaa moduulia tai kirjoittamaan auki käyttäjäkertomuksia räätälöityä kehitystä varten.

==

Ymmärrän tämän olevan todella monelle jo aivan peruskauraa, mutta hyvällä tuurilla lukijoiden joukkoon osuu joku, jonka verkkosivuprojektia nämä liikauttavat hieman eteenpäin!

József

Näin me toteutamme

Lisää kirjoituksia verkkosivuprojekteista

Verkkosivusirkus – Lue keitä tarvitset projektiisi

Perusasioissa pysyäksemme voisin käydä läpi millaisiin rooleihin mielestäni tarvitset esittäjät ryhtyessäsi verkkosivun uudistusprojektiin. Tietyssä mielessä sama pätee toki verkkopalveluihinkin, mutta verkkosivuista puhuminen lienee luontevampaa. Projektin alkuvaiheeseen liittyvästä kilpailuttamisesta kirjoitin täällä. Hyviksi koetuista käytännöistä löytyy tekstiä täältä.

Jokaiseen rooliin ei välttämättä tarvita eri esittäjää, koska kiertävien seurueiden tapaan voi yksi ihminen hallita useammankin osan esittämisen.

Projektin vastuuhenkilö. Jos olisimme teatterissa, tämän kaverin vastuuna olisi käsikirjoituksen laadinta. Hän tietää kenelle esitys on suunnattu, ymmärtää draaman kaaren ja on miettinyt miten teos tulee tuottamaan kustannuksensa takaisin. Ketterissä kehitysmalleissa rooli tunnetaan Product Ownerina.

Projektipäällikkö. Teatterista siirrymme luontevasti sirkukseen, jossa tirehtööri vastaa kaikkien esiintyjien ilmestymisestä oikeaan aikaan lavalle ja esityksen pysymisestä koossa asiakkaiden iloksi. Projektipäällikön vastuu on ensisijaisesti poistaa tekemistä haittaavia asioita. Jos tekijöille tulee ongelma, projektipäällikkö ratkoo, vaatii se sitten uusien lisenssien ostamista tai asiakkaan kanssa neuvottelua.

Käyttöliittymäsuunnittelija. Mitä olisi nuorallakävely ilman spottivaloja ja rumpujen pärinää? Jotta yleisö pääsee nauttimaan kaikilla aisteillaan ja sinä toimittamaan lupaamaasi hupia ja jännitystä, on aiheellista miettiä palvelun käyttöliittymää. Jonkun vastuulla tulisi olla miettiä asiakkaan kannalta miltä paras mahdollinen verkkopalvelu maistuu ja tuntuu.

Graafinen suunnittelija. Pienellä rienauksella voimme todeta vanhojenkin asioiden, kuten paavin, muuttuvan aika vaikuttavan näköiseksi oikein puettuna ja riittävän korskeissa puitteissa. Esitys vaatii toimivuuden lisäksi sen, että se näyttää syötävän hyvältä. Helppo tapa ohjata tähän suuntaan on käyttää vaikkapa mood board ja story tile komponentteja ennen tarttumista isommin toimeen. Sivuillamme on muutama sananen graafisesta suunnittelusta verkkosivuprojekteissa.

Ohjelmistokehittäjä. Olemme käyneet tähän mennessä teatterissa, sirkuksessa ja kirkossa. Kaikkia näitä yhdistää tietty tarkoitusta varten rakennettu näyttämö, joka toimii suunnitellusti oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Ohjelmistokehittäjät varmistavat sinun show’si toimivuuden. Katedraalin rakentaminen vaatii osaamista, mutta ei se elementtitalokaan ilman asialle omistautunutta rakentajaa synny.

Testaaja. Vaikka törmäysnukketestit, jollaisena vaikkapa Test Driven Developmentia voidaan pitää, auttavat pitkälle, välillä jonkun täytyy raataa tai kiivetä ensimmäiseksi ihmistykinkuulaksi. Virheet löytyvät vain kokeilemalla ja jos vastuulle ei löydy kantajaa, jää testaaminenkin helposti puolittaiseksi. Kaikkea ei tietenkään voi helposti testata, mutta jos joku on asian ajatellut voidaan isoimmilta ansoilta välttyä.

Sisällöntuottaja. Käsikirjoittaja, säveltäjä, koreografi tai runoilija. Jotta teoksesta tulee yhtenäinen ja se kantaa läpi koko esityksesi, tulee tämä osuus tehdä harkiten ja huolella. Pelkkä oikeinkirjoitus ei riitä, sillä mestarillinen sisällöntuottaja huomioi koko rakenteen ja miten se toimii katsojalle tai kuulijalle.

Toivottavasti piditte mielessäni vähän aikaa pyörineestä allegoriasta esittävän taiteen ja meidän hommiemme välillä. Millaisiin asioihin itse rinnastaisitte näitä hommia?

Onni on osata ostaa (verkkopalveluita)

Onnen tunne on ihmisen elämässä harvinainen hetki, jota kannattaa tavoitella ja jonka toteutumista ei kannata tieten tahtoen estää. Onnen esteitä ovat tutkitusti kiire, stressi ja hallinnan puuttuminen elämästä. Joulunajan alkamisen kunniaksi ajattelin julkaista muutaman vinkin, joilla näihin asioihin pääsee vaikuttamaan jouduttuaan tilanteeseen, joissa on ostamassa verkkosivuja tai verkkopalveluita.

Mitäkö minä tiedän aiheesta? Niihin pariin sataan projektiin, joihin vuosien varrella on tullut jossain kohtaa sotkeuduttua liittyy tiettyjä piirteitä, jotka vaikuttavat osallisten työelämään. Työelämämme muodostaa kuitenkin reilun kolmanneksen valveillaolostamme, joten sen laadulla on väliä. Yksi merkittävimmistä verkkoprojektin luonteen määrittävistä asioista on se, kuinka kilpailutus on hoidettu.

Kuinka kilpailutat verkkopalvelun?

Olen tunnistanut, tällaisen oman sähköpostin tarkkailuun perustuvan menetelmän avulla, kolme tapaa lähteä kilpailuttamaan verkkopalveluhanketta. Seuraavaksi käyn ne lyhyesti läpi. Allaolevat huomiot liittyvät siis ennenkaikkea teknisen toteutuksen näkökulmaan. Loppuun listasin vapaalla kädelle lyhyen muistilistan asioista, jotka kannattaa ainakin harkita tekevänsä ennen tarjouksen lähettämistä.

1. Ranskalaiset viivat

Tätä voisi kutsua internet maailmassa ”perinteiseksi” tyyliksi. Näin ne kilpailutettiin jo 90-luvulla ja tästä on kieltämättä helppo lähteä liikkeelle ensimmäiseen tai jopa toiseen toteutukseensa.

Ranskalaisilla viivoilla yleensä kuvataan verkkosivu hanke äärimmäisen pelkistetysti. Esimerkiksi:

– Julkaisujärjestelmä, jolla voi tuottaa tekstiä ja lisästä kuvia, sekä liitetiedostoja.
– Pääsivu
– Uutissivu
– Tapahtumakalenteri jäsenille
– Yrityksen esittely
– Tuotesivu 1
– Tuotesivu 2
– Yhteydenottosivu

Jos kuvittelet tässä tilanteessa olevasi se ihminen, jonka vastuulle projektin toteuttaminen tulee, ymmärrät varmaan, että mitään kovin tarkkoja ennusteita hankkeestasi on tässä vaiheessa hieman hankala antaa.

Ennusteeni tällä perusteella tarjottavalle hankkeelle on ostajan onnellisuuden kannalta huono. Toteuttaja joutuu vetämään hatusta hinnan, jolla arvelee ostajan olevan valmis allekirjoittamaan sopimuksen. Tilannetta voidaan vielä huonontaa jättämällä toimittaja kilpailutusvaiheessa kokonaan tapaamatta tai vastata ainoastaan sähköpostilla tiettyyn päivämäärään mennessä toimitettuihin kysymyksiin kerralla. Näillä puitteilla päädytään tilanteeseen, jossa asiakas ostaa limusiinin, myyjä tarjoaa halpaa itämerkkiä ja toteuttava porras puree hammasta ja yrittää miettiä mitä ihmettä tarkoittaa ”Tapahtumakalenteri jäsenille”. Lopputuloksena projektin aikataulu, budjetti ja kaikkien osallisten hermot paukkuvat.

2. Metsä, puita ja kaunis veisputous

Tämän tarjouspyyntöjen alatyypin tunnistaa helposti useamman sivun sisällysluettelosta, joka muodostuu esimerkiksi kohdista:

6.0.2.8 Verkkosivujen käyttö tapahtuu pääasiassa pc -laitteilta
6.0.2.9 Verkkosivujen tulee olla käytettävät kaikilla mahdollisilla selaimilla ja päätelaitteilla.
6.0.2.10 Verkkosivujen suunnittelussa selainten ja päätelaitteiden toimivuus tulee huomioida, mutta tätä ei voida katsoa työmäärää lisääväksi toimenpiteeksi.

Ongelmaksi tämän tarjoupyyntömallin kanssa muodostuvat helposti syntyvät sisäiset ristiriitaisuudet, sekä liian yleiset tai liian yksityiskohtaiset määrittelyt. Ostajan kanta on luonnollinen. Hän pyrkii varmistamaan, ettei lisätöitä synny kohtuuttomia määriä ja että kaikki ominaisuudet on ainakin mainittu.

Lopputuloksena myyjä tekee ns. varman päälle tarjouksen, jossa arvioidaan viimeistä pilkkua myöten kaikki mahdolliset ominaisuudet täysin välittämättä siitä, onko niistä hyötyä vai ei. Kustannus muodostuu ostajalle korkeammaksi kuin aidolla tarpeista lähtevällä suunnittelulla. Onnellisuusnäkökulmasta projektissa on jälleen lähinnä häviäjiä, jos ja kun ennen luovutusta ruvetaan riitelemään tarjouspyynnössä mainituista, kokonaisuuden kannalta toissijaisista ominaisuuksista, joiden tekeminen vie aikaa, mutta ei varsinaisesti tuota mitään.

Tällaisella tarjouspyynnöllä on hankala nähdä, että projektia voisi kovinkaan helposti toteuttaa ketterää kehitystä hyödyntäen. Vesiputousprojekteissahan nämä speksit ovat varsin tyypillisiä. Ei sinänsä, niissäkin on mahdollista onnistua, kun sattuu kohdalle erinomainen projektipäällikkö ja poikkeuksellisen hyvä tiimi.

3. Hyvin määritelty on puoliksi tehty

Olen ollut melko iloinen ja innoissani, kun vastaan on tullut tarjouspyyntöjä, joissa asioita on oikeasti mietitty. Määrittelyiden tekemiseen tässä kohden menemättä oma kokemukseni tukee vahvasti tarjouspyynnössä rakennetta, jossa on kolme osaa.

a) Palvelun kuvaus, eli mitä sen on tarkoitus tehdä ja saavuttaa.
b) Toiminnallisuuksien kuvaus käyttäjäkertomuksin
c) Rautalankamallit, jotka on rakennettu käyttäjäkertomusten kanssa rinnakkain

Ostaja saattaa joutua toteuttamaan nämä omana projektinaan. Jos myyjä saa oikeastaan minkä tahansa muunlaisen tarjouspyynnön, niin näiden kolmen asian toteuttaminen on joka tapauksessa projektin ensimmäinen vaihe. Vasta näiden kanssa on suhteellisen realistisella tasolla mahdollista arvioida mitä toteutus vaatii tekijöiltä ja ostajalta.

Väittäisin, että suunnittelemalla hyvin ja toteuttamalla projektin suunnitelmaa ohjeena käyttäen ketterillä kehitystavoilla ollaan tilanteessa, jossa suurimmat onnen torpedoivat tekijät on poistettu. Koska tekemisestä on yhteinen ymmärrys on molempien osapuolten mahdollista neuvotella selkeistä käsin kosketeltavista asioista jo ennen varsinaista projektia.

Älä anna verkkoprojektin syödä onneasi

Ylle kuvasin kärjistäen erilaisten tarjouspyyntömallien hyviä ja huonoja puolia. Jos haluat varmistaa oman mielenrauhasi ja vähentää stressiä aikataulun tai budjetin suhteen, suosittelen lämpimästi aloittamaan projektin miettimällä miten sen kilpailutat. Alla vielä muistin tueksi pari lyhyttä listaa:

Tietoja joita toimittaja tarvitsee:
– Kenelle verkkopalvelusi on suunnattu?
– Mitkä ovat tavoitteesi rakennettavan palvelun osalta?
– Millainen rakenne verkkopalveluusi on tulossa?
– Onko sinulla graafista ohjeistoa?

Asioita, jotka joudutaan selvittämään:
– Millaisia toiminnallisuuksia verkkopalvelussa tulee olemaan?
– Miten yksittäiset sivut sitoutuvat toisiinsa?
– Mitä haluamme kävijöiden tekevän sivuilla?
– Miten mittaamme tuloksia?

Toivottavasti ylläoleva herättää joitain ajatuksia ja auttaa meitä kaikkia kehittämään entistä parempia tapoja hoitaa nämä projektit kunnialla. Keskustelen mielelläni aiheesta lisää ja kuulen uusista, paremmista tavoista hoitaa homma!

József

Lisää ajatuksia toteuttamisesta: Näin me teemme

Koulutusta verkkopalvelun ostajalle

Verkkosivuston rakentaminen ostajan näkökulmasta

Kollegani osoitti tarkkanäköisyyttä ja bongasi jonkun, joka on verkkosivuprojektin kimpussa. Sinänsä tämä ei ole tavatonta, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kyseinen Minna on pitänyt oppimisestaan blogia, joka avaa näkökulmaa siihen mitä asiakkaan puolella tapahtuu ennen kuin varsinaiseen toteutustyöhön päästään.

Mielestämme tässä aukeaa monelle muullekin mainio tilaisuus peilata omaa toimintaansa  ja sitä millaiselta maailma näyttää aidan toisella puolen.

Omaan silmään osui parikin kiinnostavaa blogausta. On iloinen asia huomata sisällönsuunnittelun nousevan esille jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Itse korostaisin vielä ehkä Minnaa vahvemmin sitä, että ”kaikki sellaiset sivut ovat turhia, joissa lukee: “Tähän tulee sisältöä myöhemmin”, jos se sama teksti löytyy sieltä vuosia myöhemminkin.” Verkkopalvelun suunnittelu pitäisikin lähteä siitä, millaista tietoa analysoidut käyttäjäryhmät sieltä hakevat ja mitä näiden haluttaisiin tekevän.

Valitettavaa toisaalta on huomata joko projektissa tai siihen liittyvissä hommissa mukaan tarttuneen ripaus kyynisyyttäkin, joka aika hyvin tiivistyy lauseeseen: 2. “Toinen luonnonlaki: ”Toimittaja hyötyy tilaajaa enemmän.””. Vaikka näin toimittajan lakki päässä tätäkin kirjoitellaan, niin on sanottava ettei kyseessä tosiaankaan ole mikään luonnonlaki. Pahimmassa tapauksessa toimittaja voi jäädä pahastikin tappiolle vaikka toimittaisi asiakkaalle täydellisen voittoa tuottavan järjestelmän. Parhaassa tapauksessa tilaaja taas hyötyy niin paljon, että uusia projektejakin pääsee syntymään.

Tämän pidempään asiasta löpisemättä syvennyn itsekin vielä kertaamaan miltä maailma näyttää sieltä ostajan puolelta. Niille, jotka verkkopalveluja aikovat toteuttaa itselleen tai työnantajilleen, suosittelen Minnan tekstejä.

József

==

Minnan blogi

Viisastelua verkkosivuprojektin alussa mietittäväksi

Näin me toteutamme