Mainonta Facebookissa maksaa oikein tehtynä itsensä moninkertaisesti takaisin

Sosiaalisen median valjastaminen liiketoiminnan kasvattamiseen ei ole helppoa, mutta se on sitäkin mielenkiintoisempaa.

Yksi FB-markkinoinnin haasteista – ja samalla eduista – on sen kansainvälisyys. Toisaalta tämän tietävät sinun lisäksesi noin miljoona muutakin markkinointivastaavaa, joten et ole yksin innostuksesi kanssa.

Toinen FB-markkinoinnin eduista on sen helppous. Teknisen toteutuksen osaa tehdä lähes kuka vain, ja internet pursuaa maksuttomia somemainonnan oppaita. Yksi hyvä sellainen löytyy täältä.

Koska tekninen toteutus on helppoa, ja markkinapeitto on vertaansa vailla, kilpailu on Facebookissa yhä tiukempaa. Luovat syövät heikot. Omaperäisen idean lisäksi on kuitenkin uskallettava määritellä riittävän suuri budjetti omille ponnisteluilleen, ettei arvokas työ valu hukkaan.

Kannattaa siis käyttää aikaa paitsi kohderyhmän miettimiseen, myös hauskaan sanomaan ja ennen kaikkea visuaalisuuteen. Vanha sanonta ”yksi kuva vastaa tuhatta sanaa” pätee erityisen hyvin myös sosiaalisessa mediassa. Ajatushautomo Kurion tutkimus paljastaa, kuinka sosiaalisessa mediassa kuvien rooli on korostunut: kuvia jaetaan käyttäjien kesken yli kymmenen kertainen määrä tekstipostauksiin verrattuna.

Kotimaisilla yrityksillä takana loistavaa tuloksentekoa Facebookissa

Periaatteessa omaa näkyvyyttä ja esimerkiksi tykkääjien määrää on mahdollista jonkin verran kasvattaa jo muutamalla sadalla eurolla. Pelkkä tykkääjien määrä ei kuitenkaan takaa lisää kauppaa. Aito paukkujen lataaminen Facebook-markkinointiin siis yleensä kannattaa.

Eräskin kotimainen yritys päätti investoida FB-markkinointiin 21 000€, joka kieltämättä on jo jonkinmoinen summa. Tuloksena he saivat 500 000 eurolla lisämyyntiä – kasvuprosentti on siis huima. Huima se oli myös sillä suomalaisyrityksellä, joka kasvatti myyntiään +2200% pelkästään Facebookin avulla.

Esimerkit ovat inspiroivia, ja ravistelevat pohtimaan FB-mainonnan mahdollisuuksia. Sosiaalinen media tahdotaan vieläkin mieltää yhdeksi ”omista kanavista” ilman, että sen syvemmin uppoudutaan siinä piilevään valtaviin asaintamahdollisuuksiin.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää suomalaisista Facebook-keisseistä tai hakemaan inspiraatiota omaan Facebook-markkinointiisi, olet lämpimästi tervetullut Sopranon aamiaisseminaariin aiheesta ”Liiketoiminnan kasvattaminen sosiaalisessa mediassa”. Seminaari on tarkoitettu viestinnästä, markkinoinnista tai liiketoiminnasta vastaaville henkilöille. Seminaari pidetään 13.11.2013 klo 8-10 Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Ludviginkatu 1, 00130 Helsinki. Paikkoja on rajoitetusti.

Ilmottaudu mukaan!

 

Kysely: sosiaalinen media on epäluotettavimpia lähteitä toimittajille ja bloggaajille

Toimittajat ja bloggaajat kokevat erityisesti julkisten organisaatioiden ja järjestöjen lähettämät tiedotteet vähiten epäluotettaviksi juttulähteiksi. Sosiaalisen median kautta saatava juttuaineisto herättää taas eniten epäilyjä. Toimittaja- ja bloggaajakyselyymme vastasi 122 toimittajaa ja 90 bloggaajaa.

Sosiaalinen media koetaan yleisesti juttulähteenä epäluotettavana: yli 70 % toimittajista sanoo kanavan olevan joko melko tai hyvin epäluotettava – myös lähes 50 % bloggaajista kokee näin. Sosiaalisen median kautta tulee kuitenkin suhteellisen usein juttuaiheita: noin kolmasosa vastaajista (29 % toimittajat, 33 % bloggaajat) kertoo löytävänsä juttuaiheita somesta.

Luotettavuudessa kaikkein vahvimpina uutislähteinä pidetään julkisten organisaatioiden ja järjestöjen tiedotteita. Yli 90 % vastaajista kokee nämä joko melko tai hyvin luotettavina. Myös pörssitiedotteita ja vuosikertomuksia pidetään yleisesti luotettavina lähteinä, kun taas esim. asiakaslehdet ja uutista tarjoavan tahon suorat yhteydenotot koetaan hieman epäluotettavampana.

Juttuvinkit sähköpostilla. Piste.

Kysymykseen ”miten haluat saada uutisvinkkejä” peräti 98,4 % toimittajista ja 88 % bloggaajista sanoo sähköpostin olevan tärkeä kanava. Sosiaalisen median (Facebook, Twitter yms.) kautta uutisvinkkejä vastaanottaa mielellään noin 24 % toimittajista ja noin 21 % heistä ottaa vinkkejä myös puhelimitse vastaan. Bloggaajista ainoastaan muutama prosentti ottaa mielellään vinkkejä vastaan puhelimitse.

Lähes kaikki vastaajat (89 % toimittajat, 93 % bloggaajat) kertovat ammentavansa juttuaiheita useimmiten omista kokemuksistaan. Toimittajille lehdistötiedotteet kuuluvat edelleen tärkeimpiin aihelähteisiin (43 % kokee näin), kun taas bloggaajista noin 55 % kertoo löytävänsä eniten aiheita muissa medioissa olleiden juttujen pohjalta. Lukijoiden ehdotukset ovat molemmille tärkeitä lähteitä: toimittajista 40 % ja bloggaajista 30 % sanoo löytävänsä sieltä aiheita juttuihin.

Tiedotteita tulvii, yhteydenottoja vähemmän

Kyselyyn vastanneilta kysyttiin myös kuinka paljon he saavat tiedotteita ja henkilökohtaisia yhteydenottoja päivittäin ja viikoittain. Vastausten mukaan tiedotteet ovat edelleen varsin tyypillinen tiedon toimitustapa median suuntaan, kun taas henkilökohtaisia yhteydenottoja toimittajille ja bloggaajille tulee huomattavan vähän.

”Viestintäammattilaisen näkökulmasta henkilökohtaisten kontaktien vähyys on hämmästyttävää”, kommentoi viestintätoimisto Sopranon johtaja Samuel Sorainen . ”Viestinnän tekeminen pelkästään tiedotteilla kuuluu menneisyyteen – hyvien henkilökohtaisten suhteiden merkitys kasvaa jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa.”

Määrällisesti toimituksiin saapuu päivittäin runsaasti tiedotteita: noin 40 % vastanneista kertoi, että tiedotteita tulee 21-50 päivässä, 15 % kertoi tiedotteiden määräksi 51-100. Noin 30 % toimittajista sanoo, että suoria yhteydenottoja tulee heille vain 1-5 viikossa. Bloggaajista yli 60 % kertoo yhteydenottojen jäävän alle kymmeneen viikossa.

Bloggaajat epävarmoja toimittajien suhtautumisesta

Kyselyssä tiedusteltiin myös toimittajien suhtautumista arvostustaan kohottaneisiin bloggaajiin. Lähes 60 % vastanneista toimittajista pitää bloggaajia tervetulleena lisänä median kirjoon, ja 15 % kokee, että bloggaajat yrittävät turhaan toimittajien tontille. Bloggaajilta kysyttiin puolestaan toimittajien suhtautumista heihin. Peräti 40 % ei tiedä mitä toimittajat heistä ajattelevat, 27 % kokee suhtautumisen neutraaliksi ja 19 % kokee toimittajien suhtautuvan heihin negatiivisesti.

Toimittajista noin 65 % sanoo, että bloggaajat ja toimittajat voi kutsua samaan tiedotustilaisuuteen, ja 21 % kokee, että tilaisuudet pitäisi erottaa toisistaan. Bloggaajista vastaavasti yli 80 % kokee, että kaikki sopivat samaan tilaisuuteen.

Juhani Lassila
Soprano Communications

Kyselytutkimus: Facebook näyttelee isoa roolia kotimaisen kuluttajan arkisissa valinnoissa

Soprano Communicationsin ja digitaalisen markkinoinnin ajatushautomo Kurion tekemä kyselytutkimus paljastaa, että Facebook vaikuttaa merkittävästi suomalaiskuluttajien elintarvikkeita koskeviin kulutuspäätöksiin. Elintarvikepäivä 2013 -seminaarissa esitellyn tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kuluttajista uskoo, että elintarvikebrändin Facebook-viestintä voi vaikuttaa positiivisesti kyseistä tuotemerkkiä koskevaan ostopäätökseen.

“Sosiaalisen median merkitystä myynninedistämisessä on suomalaisessa markkinointikeskustelussa edelleen kyseenalaistettu. Selvitimme, mitä mieltä elintarvikebrändien fanit itse ovat Facebookin roolista kulutuskäyttäytymisensä muovaajana ja tulokset olivat positiivisesti yllättäviä. Elintarvikkeista tykkääminen on perin henkilökohtainen asia ja ruokabrändeistä pidetään usein muista perinteisistä fanituksen kohteista poikkeavalla intensiteetillä. Sillä on väliä, minkälaista keskustelua ylläpitävää ruokaa kuluttajat suuhunsa pistävät”, kertoo Soprano Communicationsin toimitusjohtaja Samuel Sorainen.

Sitouttaminen on tärkeää, sillä valtaosa suomalaisista kuluttajista ilmoittaa tykkäävänsä valikoidusti vain muutamasta elintarvikebrändistä. Kun omat suosikkibrändit ovat löytyneet, jopa 60 prosenttia ilmoittaa suosittelevansa tykkäämänsä brändin tuotteita eteenpäin ystävilleen. 39 prosenttia vastaajista katsoo mielipiteensä brändistä muuttuneen positiiviseen suuntaan yrityksen Facebook-julkaisujen perusteella. Vain joka sadas ilmoittaa sisältöjen vaikuttaneen negatiivisesti brändikuvaan.

“Ajankohtaisen, pelkkää tuoteinformaatiota laajemmin arkea luotsaavan viestinnän lisäksi yritysten on syytä panostaa helposti jaettavaan sisältöön. Joka neljäs on jakanut fanittamansa elintarvikebrändin sisältöjä eteenpäin – vertauksen vuoksi vain joka kahdeksas on kommentoinut sivun postauksia. Hyvä keino jakamisen ruokkimiseen on kuvien käyttö. Niitä jaetaan eteenpäin kymmenkertainen määrä tekstimuotoisiin postauksiin verrattuna”, kertoo Kurion toimitusjohtaja ja perustaja Jari Lähdevuori ja jatkaa:

“Elintarvikebrändien fanikunta on keskimääräistä alemmin koulutettua. Pelkästään keskiasteen koulutus on 62 prosentilla vastanneista, kun väestössä vastaava luku on 35 prosenttia. Kyselyn valossa on selvää, että markkinointi Facebookissa kannattaa. Hedelmällisen vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi brändien tulee kuitenkin tuntea kohdeyleisönsä ja puhutella juuri heitä.”

Kilpailut aktivoivat, mutta eivät sitouta ja myy

71 prosenttia vastanneista on osallistunut kilpailuihin elintarvikebrändin sivulla ja peräti 40 prosenttia sanoo tykkäävänsä sivusta, koska voi voittaa siten kilpailuissa. Tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että aktiivisuuden, suosittelun ja ostoaikeiden kanssa kilpailut korreloivat negatiivisesti.

“Sosiaalisessa mediassa on vielä runsaasti tilaa erottautumiselle. Leijonanosa kotimaisista elintarvikesivuista keskittyy viihdyttämiseen, tiedottamiseen ja kilpailujen pyörittämiseen. Brändeillä olisi kuitenkin edelleen erinomaista potentiaalia löytää oma, erilainen sosiaalisesti keskusteleva ja kuunteleva roolinsa, jolla kuluttajat saadaan pelkän aktivoinnin sijaan sitoutetuiksi”, jatkaa Samuel Sorainen.

Kyselyyn vastasi huhti–toukokuun vaihteessa 1 226 suomalaista Facebookin käyttäjää, jotka tykkäävät vähintään yhdestä elintarvikebrändin sivusta.

Aiheesta muualla:

Markkinointi&Mainonta 13.5.2013
Turun Sanomat 13.5.2013
Ruokatieto.fi
SlideShare 

Lisätiedot:

Samuel Sorainen, toimitusjohtaja, Soprano Communications (lomalla 8-16.5.)
samuel.sorainen@soprano.fi, p. 0407203172, www.soprano.fi

Jari Lähdevuori, toimitusjohtaja, Kurio
jari@kurio.fi, p. 050 530 6639, www.kurio.fi

 

Mitkä ovat oikeita välineitä kohderyhmäsi tavoittamiseen?

Verkkoviestintäkonsernissa työskentely avaa silmiä erilaisten markkinointikanavien käyttöön. Itse olen ollut vahvasti ”uskossa” verkossa tapahtuvaan markkinointiin ja viestintään. Syyt ovat ilmeisiä: tulosten helppo seuranta, monimuotoiset toteutukset ja kasvavassa määrin sosiaalisen median käyttäminen yleisön tavoitteluun.

Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja tarpeet erilaiset, mikä pistää miettimään minne itsekunkin kannattaisi markkinointibudjettinsa upottaa. Alla pari ajatelmaa, joiden kritisoiminen ja täydentäminen on enemmän kuin tervetullutta. Perusoletuksena on ajatusleikki, jossa minulla olisi käyttää vaikkapa 5000€ johonkin
toimenpiteeseen ja pohtisin, millaisia nallekarkkeja ostan.

Verkkosivut

Jos yritykseni tehtävä on tuottaa asiantuntijapalveluita tai myydä oikeastaan mitä vain B2B -juttua, niin loogisin tapa käyttää rahat olisi rakentaa omat verkkosivut. Viidellä tonnilla saisin melko varmasti kasaan erittäin yksinkertaiset, mutta nätisti suunnitellut ja toimivat sivut, joiden päivittäminen olisi helppoa. Näin kannattaisi toimia, koska asiakkaat kuitenkin tarkistavat verkkosivusi ennenkuin ostavat. Voit tuottaa sinne markkinointia tukevaa hakutermein rikastettua sisältöä ja esitellä kaikki uusimmat referenssisi. Jokainen näistä toimenpiteistä tuo sivuillesi lisää kävijöitä pitkällä aikavälillä. Ja jos joudut viettämään pitkää iltaa työkomennuksella kaukana kotoa, voit vaikka viisastella kirjoittamalla blogia. 😉

Lisäksi verkkosivujen mittaaminen on suhteellisen helppoa, koska työkaluja on runsaasti saatavilla. Ymmärrys analytiikan lukemiseen on taito, joka on kaikkien opittavissa.

Verkkokauppa

Vaihtoehtona 5000€ käyttämiselle verkkosivuihin kokeilisin verkkokauppaa. Etenkin jos minulla olisi kuluttajille suunnattu tuote, jonka myyminen ovelta ovelle tympisi ja kivijalkaan löytävät asiakkaat olisivat harvassa. Toteutuksena jokin paketoitu ratkaisu pohjalle, räätälöityä ulkoasua ja loput eurot hakukonemainontaan. Syy lienee ilmeistä: Jos voit toimittamisen vaivalla myydä jotain samalla rakentaen tuotekohtaista näkyvyyttä ja markkinointia, olisi aika hassua tyytyä pelkkään tuote-esittelyyn verkkosivuillaan.

Vasta-argumentiksi verkkokauppa vs. verkkosivut keskustelussa olen kuullut esitettävän jälleenmyyjien nihkeää suhtautumista oman verkkokaupan pitoon. Mielestäni kysymys on hinnoittelusta. Jos sinulla on jälleenmyyjiä, jotka niinikään haluavat hyödyntää brändinsä näkyvyyttä verkkokaupan muodossa, niin oikeastaan sinun täytyy vain huolehtia siitä, ettet kilpaile heidän kanssaan hinnalla. Voitat joka tapauksessa.

Tv-mainokset

5000€ ja telkkari… Ei taida tapahtua. Tulosten seurannankin kanssa on vähän siinä ja siinä… Viestinnän keinoin olisi luultavasti mahdollisuus päästä näkymään erilaisissa tv-ohjelmissa. Saattaisi joissain tilanteissa olla hyödyllistäkin, varsinkin jos kyseessä on jokin selkeästi määritelty kohderyhmä.

Sosiaalinen media

Tätä kohtaan mielipiteeni on hieman jakautunut. Ilman verkkokauppaa tai suoraa kanavaa ostamiseen tuntuisi, että some-torveen huutelu tuottaa aika vähän. Palautekanavana hyvä ja välitön sekä suhteellisen helposti ylläpidettävä, jos sattuu hallitsemaan maalaisjärjen käytön. Jos minulla olisi 5000€ ja päättäisin bisnekseni edistämisen tapahtuvan somessa, kuluisi siitä jonkin verran valitun brändin mukaisen ulkoasun toteuttamiseen ja helppoihin päivitystyökaluihin. Enemmän menisi sisällönsuunnitteluun ja sen tuottamien vaikutusten analysointiin, jos en muilta kiireiltäni itse ehtisi opetella. Jokin tie siihen hyötyyn olisi kuitenkin oltava, joten jotain kaupallista (muutakin kuin affiliate -linkkejä) olisi saatava aikaan.

Lehdet ja muu painettu media

Tästä olen ymmärtänyt hassun lainalaisuuden, joka liittyy ostettuun ja ansaittuun näkyvyyteen – tämä on siis uutta ajattelua minulle, joka olen verkkopalveluiden parissa kasvanut. Samalla tavoin kuin verkkomarkkinoinnissa, tässä tulisi löytää tuore ja raikas viestinnällinen sisältö, jolla voidaan ansaita näkyvyyttä. Kiinnostava kulma tuo sitten yhteydenottoja ja hommaa voidaan tukea maksetuilla ostoilla. Edellä mainitulla pienellä panostuksella teettäisin varmaankin viestintästrategian, joka määrittäisi millä jutulla kiinnittäisin toimittajien huomion. Loppuraha menisi varmaan puhelinlaskuihin, kun yrittäisin juttuideoita painettuun mediaan luukuttaa.

Parhaiten tämä lähtötapa varmaan soveltuisi juurikin uutta innovoiville yrityksille ja niille, joiden toiminnassa on jotain uutta ja kiinnostavaa. Tulokset voisivat olla hyvinkin palkitsevat ja auttaa nimenomaan löytämään uusia kanavia ja yhteistyökumppaneita.

==

Yllä siis hieman ajatuksia erilaisista verkkoviestintään liittyvistä ratkaisuista, joita aina välillä joutuu pohtimaan. Mielenkiintoiseksi oman duunini tekee, että aika usein tulee kuitenkin vastaan jotain sellaista, jota ei aikaisemmin ole tehnyt tai joutunut edes ajattelemaan. Jokainen asiakas on kuitenkin ainutlaatuinen ja uniikissa tilanteessa.

József

Pari linkkiä:

Verkkosivujen toteuttamisesta kirjoitettua

Pipfrog -valmisverkkokauppa

Toimittaja- ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvää asiantuntemusta tarjolla

Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta

Kuten kaikessa muussakin, myös verkkoviestinnän kuntoon laittamisessa kannattaa aloittaa tekemällä suunnitelma ja valmistelemalla toimenpiteet. Alla käyn läpi karkeasti sen, mitä pidämme Sopranolla oleellisina suunnitelman osina. Toimiessasi meidän tai kaltaisemme viestintätoimiston tai digitoimiston kanssa on hyvä olla jonkinlainen käsitys ajatusmaailmasta, jota voit omaa kokemustasi vasten peilata ja haastaa.

  1. Selvitä mitkä verkkoviestinnän kanavat sinulla on jo käytössä ja mitkä haluat ottaa haltuun. Valitettavan usein hyväkin viesti jämähtää siihen, että twitter / facebook / google+ -tilin käyttäjäoikeudet ovat jollakulla muulla. Jos haluat verkkoviestinnästäsi prosessin, kasaa tieto käyttöoikeuksista joko tiettyyn paikkaan tai useammalle käyttäjälle. Listaus siitä, missä kaikkialla haluat välttää vuoden vanhojen uutisten näyttämisen tuoreena on hyvä lähtökohta.
  2. Mieti millaisista asioista haluat asiakkaillesi viestiä. Tuotejulkaisut, uudet rekrytoinnit, työpaikkailmoitukset, uudet asiakkaat ja muut vastaavat aiheet ovat erinomaista tavaraa julkaisua varten. Jotta julkaisu toteutuu, tulee nämä tunnistaa jo tuoreina ja pistää tuotantoon. Tätä helpottaa huomattavasti, jos aihepiirit ovat selkeästi tunnistettavissa, kun ne tulevat päivittäisen hälyn keskellä vastaan.
  3. Tunnista yleisösi eri kanavissa. Samaa viestiä ei välttämättä kannata puskea uudestaan jokaiseen sosiaalisen median foorumiin. LinkedInissä juttujasi seuraa yleisö, joka poikkeaa merkittävästi brändisi Facebook -sivun yleisöstä. Kullekin yleisölle kannattaa räätälöidä sitä kiinnostava kulma viestiin. Tämänkin tulee olla prosessi.
  4. Räätälöi kanavasi yleisöllesi sopiviksi. Yhtenäinen, tunnistettava graafinen ilme auttaa rakentamaan brändiäsi, mutta se ei tarkoita etteikö kunkin yleisön makujen mukainen ulkoasu sinun graafista ohjeistustasi soveltaen loisi uskottavampaa kuvaa niissä kanavissa, joissa julkaiset.
  5. Varmista oma uutispuskurisi. Eräs olennaisimmista seikoista verkkoviestinnässä on jatkuvuus. Olet rakentamassa itsellesi yleisöä, joka vaatii jatkuvaa viihdyttämistä. Varmista siis omat ohjelmanumerosi ja listaa mitä haluat julkaista seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana.
  6. Julkaise ja osallistu. Kun laitat materiaalia ulos, sen elinkaarta tulee seurata ja mahdollisiin tykkäyksin ja kommentteihin. Tämä on käänteinen sirkus. Sirkuksessa yleisö taputtaa, sinä vastaanotat. Verkkoviestinnässä artisti kiittää ja kumartaa yleisölle jokaisen tempun jälkeen.
  7. Mittaa ja seuraa. Kuten edellä kirjoitin, olet rakentamassa yleisöä ja palvelemassa sitä. Vain seuraamalla tuloksia voit palvella sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Analytiikkatyökalut, kuten Google Analytics ja Cuutio auttavat sinua hahmottamaan mikä toimii ja mikä ei. Luonnollisesti haluat puskea enemmän sellaista sisältöä verkkoon, joka tuo haluamasi lopputuloksen, oli se sitten ostoksia verkkokaupassa, yhteydenottoja verkkosivuiltasi tai kasvaneita käyttäjämääriä verkkopalvelussasi.

Nuo seitsemän kohtaa antavat hyvää suuntaa omaa verkkonäkyvyyttä mietittäessä. Noihin kaikkiin palaa aikaa ja vaivaa, eikä ole suinkaan itsestäänselvää, että jokaisesta organisaatiosta löytyy näihin tekijöitä. Henkilökohtainen näkemykseni sosiaaliseen mediaan osallistumisesta on sen tekeminen kunnolla, jos siihen kerran lähtee. Apuja, neuvoja ja ammattilaisia auttamaan parhaan mahdollisen tuloksen tekemisessä löytyy kyllä.

Meiltäkin.

 

Soprano aloittaa OMAN verkkonäkyvyytensä parantamisen!

Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja verkkoviestintäkonsernin verkkonäkyvyys ei ole kummoinen. Suutarin ongelman ratkaisi lasten kasvattaminen suutareiksi, tehokkaammat tuotantotavat ja voitollinen liiketoiminta, jonka johdosta lapsosten tassut oli mahdollista saada jotenkin suojattua. Soprano verkkoviestintäkonsernin haasteen ratkaisemiseen päätimme ottaa mallia näiltä jalkineenvalmistajilta.

Jo pitkään olemme neuvoneet asiakkaitamme heidän viestinnässään ja siinä, kuinka heidän viestinsä saadaan menemään läpi oikeita välineitä käyttäen. Tähän meiltä löytyy päteviä ammattilaisia, jotka matkan varrella ovat ehtineet viilailla yhteensä satojen organisaatioiden verkkoviestintään liittyviä ongelmia.

Näin ollen ei pitäisi olla kohtuutonta odottaa meidän pystyvän näkymään itsekin laadukkaammin, laajemmin ja ennen kaikkea sellaisissa konteksteissa, joita yrityskentän ja julkisen sektorin toimijat seuraavat.

Ensimmäinen askel tällä matkalla on ollut koko konsernin viestintäkanavien kartoittaminen. Seuraava askel oli tämä blogipostaus.

Tulevina viikkoina ja kuukausina asiantuntijamme jakavat kanssanne palasia omasta osaamisestaan. Viestintätoimistomme, verkkopalveluiden toteuttajat, digimarkkinoinnin osaajamme, verkkokaupan gurumme ja tuotemarkkinointiin erikoistuneet osaajamme kertovat asioista, jotka kokevat kiinnostaviksi. Nämä pienet väläykset omiin osaamisalueisiimme julkaisemme täällä, mutta tuomme ne tietoonne niillä välineillä, jotka ovat juuri sinulle sopivat. Jos tarjoaisimme sinulle juotavaa, tämä olisi hetki valita myrkkysi.

Sopranon asioita pääset seuraamaan

Kotisivuiltamme www.soprano.fi

Facebookista (Sopranon virallinen sivu),

Facebookista (Soprano Brain Alliance Oy, eli verkkopalveluihin painottunut kanavamme. Sopii erityisesti, jos tiedät työtä etsiviä koodareita)

Facebookista (Promode Oy, tuotemarkkinointiin erikoistunut yksikkömme)

Twitteristä

LinkedInistä (Soprano Oyj) ja LinkedInistä (Soprano Brain Alliance Oy)

Google+ (Soprano Oyj)