Mitkä ovat oikeita välineitä kohderyhmäsi tavoittamiseen?

Verkkoviestintäkonsernissa työskentely avaa silmiä erilaisten markkinointikanavien käyttöön. Itse olen ollut vahvasti ”uskossa” verkossa tapahtuvaan markkinointiin ja viestintään. Syyt ovat ilmeisiä: tulosten helppo seuranta, monimuotoiset toteutukset ja kasvavassa määrin sosiaalisen median käyttäminen yleisön tavoitteluun.

Resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja tarpeet erilaiset, mikä pistää miettimään minne itsekunkin kannattaisi markkinointibudjettinsa upottaa. Alla pari ajatelmaa, joiden kritisoiminen ja täydentäminen on enemmän kuin tervetullutta. Perusoletuksena on ajatusleikki, jossa minulla olisi käyttää vaikkapa 5000€ johonkin
toimenpiteeseen ja pohtisin, millaisia nallekarkkeja ostan.

Verkkosivut

Jos yritykseni tehtävä on tuottaa asiantuntijapalveluita tai myydä oikeastaan mitä vain B2B -juttua, niin loogisin tapa käyttää rahat olisi rakentaa omat verkkosivut. Viidellä tonnilla saisin melko varmasti kasaan erittäin yksinkertaiset, mutta nätisti suunnitellut ja toimivat sivut, joiden päivittäminen olisi helppoa. Näin kannattaisi toimia, koska asiakkaat kuitenkin tarkistavat verkkosivusi ennenkuin ostavat. Voit tuottaa sinne markkinointia tukevaa hakutermein rikastettua sisältöä ja esitellä kaikki uusimmat referenssisi. Jokainen näistä toimenpiteistä tuo sivuillesi lisää kävijöitä pitkällä aikavälillä. Ja jos joudut viettämään pitkää iltaa työkomennuksella kaukana kotoa, voit vaikka viisastella kirjoittamalla blogia. 😉

Lisäksi verkkosivujen mittaaminen on suhteellisen helppoa, koska työkaluja on runsaasti saatavilla. Ymmärrys analytiikan lukemiseen on taito, joka on kaikkien opittavissa.

Verkkokauppa

Vaihtoehtona 5000€ käyttämiselle verkkosivuihin kokeilisin verkkokauppaa. Etenkin jos minulla olisi kuluttajille suunnattu tuote, jonka myyminen ovelta ovelle tympisi ja kivijalkaan löytävät asiakkaat olisivat harvassa. Toteutuksena jokin paketoitu ratkaisu pohjalle, räätälöityä ulkoasua ja loput eurot hakukonemainontaan. Syy lienee ilmeistä: Jos voit toimittamisen vaivalla myydä jotain samalla rakentaen tuotekohtaista näkyvyyttä ja markkinointia, olisi aika hassua tyytyä pelkkään tuote-esittelyyn verkkosivuillaan.

Vasta-argumentiksi verkkokauppa vs. verkkosivut keskustelussa olen kuullut esitettävän jälleenmyyjien nihkeää suhtautumista oman verkkokaupan pitoon. Mielestäni kysymys on hinnoittelusta. Jos sinulla on jälleenmyyjiä, jotka niinikään haluavat hyödyntää brändinsä näkyvyyttä verkkokaupan muodossa, niin oikeastaan sinun täytyy vain huolehtia siitä, ettet kilpaile heidän kanssaan hinnalla. Voitat joka tapauksessa.

Tv-mainokset

5000€ ja telkkari… Ei taida tapahtua. Tulosten seurannankin kanssa on vähän siinä ja siinä… Viestinnän keinoin olisi luultavasti mahdollisuus päästä näkymään erilaisissa tv-ohjelmissa. Saattaisi joissain tilanteissa olla hyödyllistäkin, varsinkin jos kyseessä on jokin selkeästi määritelty kohderyhmä.

Sosiaalinen media

Tätä kohtaan mielipiteeni on hieman jakautunut. Ilman verkkokauppaa tai suoraa kanavaa ostamiseen tuntuisi, että some-torveen huutelu tuottaa aika vähän. Palautekanavana hyvä ja välitön sekä suhteellisen helposti ylläpidettävä, jos sattuu hallitsemaan maalaisjärjen käytön. Jos minulla olisi 5000€ ja päättäisin bisnekseni edistämisen tapahtuvan somessa, kuluisi siitä jonkin verran valitun brändin mukaisen ulkoasun toteuttamiseen ja helppoihin päivitystyökaluihin. Enemmän menisi sisällönsuunnitteluun ja sen tuottamien vaikutusten analysointiin, jos en muilta kiireiltäni itse ehtisi opetella. Jokin tie siihen hyötyyn olisi kuitenkin oltava, joten jotain kaupallista (muutakin kuin affiliate -linkkejä) olisi saatava aikaan.

Lehdet ja muu painettu media

Tästä olen ymmärtänyt hassun lainalaisuuden, joka liittyy ostettuun ja ansaittuun näkyvyyteen – tämä on siis uutta ajattelua minulle, joka olen verkkopalveluiden parissa kasvanut. Samalla tavoin kuin verkkomarkkinoinnissa, tässä tulisi löytää tuore ja raikas viestinnällinen sisältö, jolla voidaan ansaita näkyvyyttä. Kiinnostava kulma tuo sitten yhteydenottoja ja hommaa voidaan tukea maksetuilla ostoilla. Edellä mainitulla pienellä panostuksella teettäisin varmaankin viestintästrategian, joka määrittäisi millä jutulla kiinnittäisin toimittajien huomion. Loppuraha menisi varmaan puhelinlaskuihin, kun yrittäisin juttuideoita painettuun mediaan luukuttaa.

Parhaiten tämä lähtötapa varmaan soveltuisi juurikin uutta innovoiville yrityksille ja niille, joiden toiminnassa on jotain uutta ja kiinnostavaa. Tulokset voisivat olla hyvinkin palkitsevat ja auttaa nimenomaan löytämään uusia kanavia ja yhteistyökumppaneita.

==

Yllä siis hieman ajatuksia erilaisista verkkoviestintään liittyvistä ratkaisuista, joita aina välillä joutuu pohtimaan. Mielenkiintoiseksi oman duunini tekee, että aika usein tulee kuitenkin vastaan jotain sellaista, jota ei aikaisemmin ole tehnyt tai joutunut edes ajattelemaan. Jokainen asiakas on kuitenkin ainutlaatuinen ja uniikissa tilanteessa.

József

Pari linkkiä:

Verkkosivujen toteuttamisesta kirjoitettua

Pipfrog -valmisverkkokauppa

Toimittaja- ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvää asiantuntemusta tarjolla

Kolme keinoa tehdä verkkosivut paremmin

Olin viime viikolla Talentumin järjestämässä Verkkosivujen uudistaminen 2013 -tapahtumassa. Kaupallisen edustajan roolin lisäksi tämä tarjosi mahdollisuuden kuunnella esityksiä siitä, miten ihmiset ovat hoitaneet verkkosivuihin liittyvät projektinsa. Puhuttiin ja kyseltiin prosesseista, määrittelyistä ja siitä kuinka hankkeet ovat yleensä monimutkaisempia kuin alunperin luullaan.

Näin viikon asian kanssa marinoiduttuani ja parin asiakkaan kanssa juteltuani mieleen tuli kolme suhteellisen yksinkertaista asiaa, joilla säästyy isommilta pettymyksiltä ja suuremmilta yllätyksiltä.

1. Tarkista kumppanisi taustat ennenkuin aloitat

Vaikka tämä tuntuu näin pörssiyhtiön edustajana puolueelliselta sanoa, niin suosittelen katsomaan millaisen yrityksen kanssa olette leikkiin ryhtymässä. Toiminnan kannattavuus, historian pituus ja tekijöiden itsestään antamat tarinat kertovat aika hyvin, onko kyseessä aloitteleva yritys, toistuva epäonnistuja vai oikeasti verkkosivuilla liiketoimintaa tekevä yritys. Kysymys ei niinkään ole koosta, vaan tavasta tehdä ja osaamisesta.

2. Tee suunnitelma, jonka tyhmäkin tajuaa

Jos haluat saada jotakin aikaiseksi ja olet sen selkeästi päässäsi hahmottanut on ehdottoman tärkeää saada visio kommentoiduksi tekijälle. Jokainen on varmasti nähnyt it-projektien toteutuksesta havainnekuvia, jotka ovat hauskoja, koska ne ovat totta. Kun siis visioit, tärkeää on saada kerrottua tekijöille mitä haluat tapahtuvan. Tähän on työkaluja ja tapoja. Saa kysyä, jos ei tiedä, eikä sivuiltamme löydä 😉 (edellinen lause on mainos)

3. Osallistu ja tule paikalle

Kun projektia tehdään, kysy perään, käy katsomassa ja osallistu tekijöiden kanssa puuhasteluun. Kaikki kiittävät. Paikalla käyminen kerran viikossa tai vaikka skypessä rupattelu tiimin kanssa on pieni vaiva siitä, ettei julkaisemista edeltävällä viikolla käy ilmi, että tuotekategoriahahmotelma on mahdoton.

 

Yllämainitut asiat tuntuvat yksinkertaisilta, mutta käyttämällä niitä vähentää riskiä projektipäällikön kiireiden aiheuttamasta sotkusta, graafikoiden yliluovasta tulkinnasta ja koodareiden taipumuksesta mennä teknologian mukaan.

József

Onni on osata ostaa (verkkopalveluita)

Onnen tunne on ihmisen elämässä harvinainen hetki, jota kannattaa tavoitella ja jonka toteutumista ei kannata tieten tahtoen estää. Onnen esteitä ovat tutkitusti kiire, stressi ja hallinnan puuttuminen elämästä. Joulunajan alkamisen kunniaksi ajattelin julkaista muutaman vinkin, joilla näihin asioihin pääsee vaikuttamaan jouduttuaan tilanteeseen, joissa on ostamassa verkkosivuja tai verkkopalveluita.

Mitäkö minä tiedän aiheesta? Niihin pariin sataan projektiin, joihin vuosien varrella on tullut jossain kohtaa sotkeuduttua liittyy tiettyjä piirteitä, jotka vaikuttavat osallisten työelämään. Työelämämme muodostaa kuitenkin reilun kolmanneksen valveillaolostamme, joten sen laadulla on väliä. Yksi merkittävimmistä verkkoprojektin luonteen määrittävistä asioista on se, kuinka kilpailutus on hoidettu.

Kuinka kilpailutat verkkopalvelun?

Olen tunnistanut, tällaisen oman sähköpostin tarkkailuun perustuvan menetelmän avulla, kolme tapaa lähteä kilpailuttamaan verkkopalveluhanketta. Seuraavaksi käyn ne lyhyesti läpi. Allaolevat huomiot liittyvät siis ennenkaikkea teknisen toteutuksen näkökulmaan. Loppuun listasin vapaalla kädelle lyhyen muistilistan asioista, jotka kannattaa ainakin harkita tekevänsä ennen tarjouksen lähettämistä.

1. Ranskalaiset viivat

Tätä voisi kutsua internet maailmassa ”perinteiseksi” tyyliksi. Näin ne kilpailutettiin jo 90-luvulla ja tästä on kieltämättä helppo lähteä liikkeelle ensimmäiseen tai jopa toiseen toteutukseensa.

Ranskalaisilla viivoilla yleensä kuvataan verkkosivu hanke äärimmäisen pelkistetysti. Esimerkiksi:

– Julkaisujärjestelmä, jolla voi tuottaa tekstiä ja lisästä kuvia, sekä liitetiedostoja.
– Pääsivu
– Uutissivu
– Tapahtumakalenteri jäsenille
– Yrityksen esittely
– Tuotesivu 1
– Tuotesivu 2
– Yhteydenottosivu

Jos kuvittelet tässä tilanteessa olevasi se ihminen, jonka vastuulle projektin toteuttaminen tulee, ymmärrät varmaan, että mitään kovin tarkkoja ennusteita hankkeestasi on tässä vaiheessa hieman hankala antaa.

Ennusteeni tällä perusteella tarjottavalle hankkeelle on ostajan onnellisuuden kannalta huono. Toteuttaja joutuu vetämään hatusta hinnan, jolla arvelee ostajan olevan valmis allekirjoittamaan sopimuksen. Tilannetta voidaan vielä huonontaa jättämällä toimittaja kilpailutusvaiheessa kokonaan tapaamatta tai vastata ainoastaan sähköpostilla tiettyyn päivämäärään mennessä toimitettuihin kysymyksiin kerralla. Näillä puitteilla päädytään tilanteeseen, jossa asiakas ostaa limusiinin, myyjä tarjoaa halpaa itämerkkiä ja toteuttava porras puree hammasta ja yrittää miettiä mitä ihmettä tarkoittaa ”Tapahtumakalenteri jäsenille”. Lopputuloksena projektin aikataulu, budjetti ja kaikkien osallisten hermot paukkuvat.

2. Metsä, puita ja kaunis veisputous

Tämän tarjouspyyntöjen alatyypin tunnistaa helposti useamman sivun sisällysluettelosta, joka muodostuu esimerkiksi kohdista:

6.0.2.8 Verkkosivujen käyttö tapahtuu pääasiassa pc -laitteilta
6.0.2.9 Verkkosivujen tulee olla käytettävät kaikilla mahdollisilla selaimilla ja päätelaitteilla.
6.0.2.10 Verkkosivujen suunnittelussa selainten ja päätelaitteiden toimivuus tulee huomioida, mutta tätä ei voida katsoa työmäärää lisääväksi toimenpiteeksi.

Ongelmaksi tämän tarjoupyyntömallin kanssa muodostuvat helposti syntyvät sisäiset ristiriitaisuudet, sekä liian yleiset tai liian yksityiskohtaiset määrittelyt. Ostajan kanta on luonnollinen. Hän pyrkii varmistamaan, ettei lisätöitä synny kohtuuttomia määriä ja että kaikki ominaisuudet on ainakin mainittu.

Lopputuloksena myyjä tekee ns. varman päälle tarjouksen, jossa arvioidaan viimeistä pilkkua myöten kaikki mahdolliset ominaisuudet täysin välittämättä siitä, onko niistä hyötyä vai ei. Kustannus muodostuu ostajalle korkeammaksi kuin aidolla tarpeista lähtevällä suunnittelulla. Onnellisuusnäkökulmasta projektissa on jälleen lähinnä häviäjiä, jos ja kun ennen luovutusta ruvetaan riitelemään tarjouspyynnössä mainituista, kokonaisuuden kannalta toissijaisista ominaisuuksista, joiden tekeminen vie aikaa, mutta ei varsinaisesti tuota mitään.

Tällaisella tarjouspyynnöllä on hankala nähdä, että projektia voisi kovinkaan helposti toteuttaa ketterää kehitystä hyödyntäen. Vesiputousprojekteissahan nämä speksit ovat varsin tyypillisiä. Ei sinänsä, niissäkin on mahdollista onnistua, kun sattuu kohdalle erinomainen projektipäällikkö ja poikkeuksellisen hyvä tiimi.

3. Hyvin määritelty on puoliksi tehty

Olen ollut melko iloinen ja innoissani, kun vastaan on tullut tarjouspyyntöjä, joissa asioita on oikeasti mietitty. Määrittelyiden tekemiseen tässä kohden menemättä oma kokemukseni tukee vahvasti tarjouspyynnössä rakennetta, jossa on kolme osaa.

a) Palvelun kuvaus, eli mitä sen on tarkoitus tehdä ja saavuttaa.
b) Toiminnallisuuksien kuvaus käyttäjäkertomuksin
c) Rautalankamallit, jotka on rakennettu käyttäjäkertomusten kanssa rinnakkain

Ostaja saattaa joutua toteuttamaan nämä omana projektinaan. Jos myyjä saa oikeastaan minkä tahansa muunlaisen tarjouspyynnön, niin näiden kolmen asian toteuttaminen on joka tapauksessa projektin ensimmäinen vaihe. Vasta näiden kanssa on suhteellisen realistisella tasolla mahdollista arvioida mitä toteutus vaatii tekijöiltä ja ostajalta.

Väittäisin, että suunnittelemalla hyvin ja toteuttamalla projektin suunnitelmaa ohjeena käyttäen ketterillä kehitystavoilla ollaan tilanteessa, jossa suurimmat onnen torpedoivat tekijät on poistettu. Koska tekemisestä on yhteinen ymmärrys on molempien osapuolten mahdollista neuvotella selkeistä käsin kosketeltavista asioista jo ennen varsinaista projektia.

Älä anna verkkoprojektin syödä onneasi

Ylle kuvasin kärjistäen erilaisten tarjouspyyntömallien hyviä ja huonoja puolia. Jos haluat varmistaa oman mielenrauhasi ja vähentää stressiä aikataulun tai budjetin suhteen, suosittelen lämpimästi aloittamaan projektin miettimällä miten sen kilpailutat. Alla vielä muistin tueksi pari lyhyttä listaa:

Tietoja joita toimittaja tarvitsee:
– Kenelle verkkopalvelusi on suunnattu?
– Mitkä ovat tavoitteesi rakennettavan palvelun osalta?
– Millainen rakenne verkkopalveluusi on tulossa?
– Onko sinulla graafista ohjeistoa?

Asioita, jotka joudutaan selvittämään:
– Millaisia toiminnallisuuksia verkkopalvelussa tulee olemaan?
– Miten yksittäiset sivut sitoutuvat toisiinsa?
– Mitä haluamme kävijöiden tekevän sivuilla?
– Miten mittaamme tuloksia?

Toivottavasti ylläoleva herättää joitain ajatuksia ja auttaa meitä kaikkia kehittämään entistä parempia tapoja hoitaa nämä projektit kunnialla. Keskustelen mielelläni aiheesta lisää ja kuulen uusista, paremmista tavoista hoitaa homma!

József

Lisää ajatuksia toteuttamisesta: Näin me teemme

Koulutusta verkkopalvelun ostajalle

Työ, tuotanto ja media ovat kiihtyvässä murroksessa

Kauppa-, viihde- ja media-alat eivät ole entisellään. Kohta mullistuvat opetus ja terveydenhoito. Olemme siirtymässä digitaalisen palvelutalouden rakentamisesta sen hyödyntämiseen.

Langaton laajakaista, sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet ja sormitietokoneet ovat vasta tulleet laajamittaiseen käyttöön. Nämä teknologia-alustat ja uudet generic cialis päätelaitteet ovat käynnistäneet globaalin innovaatiotsunamin.

Digitalisoituminen on merkittävä tuottavuuskasvun lähde. Tieto- ja viestintäteknologia muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Äly, softa ja palvelut integroituvat teollisuustuotteisiin. 

Paperin korvautuminen sähköisellä tiedonvälityksellä on konkreettisimpia – ja samalla Suomen kannalta merkittävimpiä – esimerkkejä digitaalikumouksen etenemistahdista. Yhdysvalloissa alle 35-vuotiaista enää viidennes lukee päivittäin sanomalehteä, kun yli 65-vuotiaista niin tekee 60 prosenttia. On vain ajan kysymys, milloin sanomalehtien paperiversion lukeminen loppuu käytännössä kokonaan.

Tietoliikenneyhteyksien parantuessa fyysinen liikkuminen vähenee. Tarvitsemme entistä vähemmän liikennevälineitä ja polttoaineita. Digitaalisen valmistuksen ansiosta voimme tehdä yhä kestävämpiä ja kevyempiä tavaroita. Raaka-aineiden ja materiaalien kulutus vähentyy.

Digitaaliteknologialle on asetettu monia katteettomia toiveita. Digitaaliteknologian tuominen terveyspalveluihin on monesti heikentänyt tuottavuutta ja kustannukset ovat nousseet. Paperiin perustuvaa tiedon keruuta ja välitystä on sellaisenaan yritetty korvata digitaalisilla välineillä. Koko järjestelmä olisi rakennettava uuden teknologian lähtökohdista, jotta tavoitellut hyödyt saavutettaisiin.

Keskeisin syy siihen, että digitalisoinnin tavoitteita ei ole saavutettu on se, että uutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia on tuotu vanhoihin organisaatioihin, toimintatapoja ei ole muutettu eikä koulutusta annettu riittävästi.

Tieto- ja viestintäteknologinen infrastruktuuri alkaa olla valmis ja sovellusten määrän kasvu nopeutuu. Uusia yrityksiä syntyy uuden teknologian varaan, vanhan teknologian yrityksiä poistuu markkinoilta, vanhojen yritysten arvo markkinoilla laskee, uutta teknologiaa hyödyntävien nousee. Vaikka muu talous ajaisi seinään, tällä osa-alueella tahti kiihtyy.

Suomi on ollut maailman kärkeä ICT:n tuottajana, mutta ei välttämättä soveltajana. Yksi suhteellinen etu Suomella kuitenkin on: ICT:n tuotannosta vapautuu tulevien muutaman vuoden aikana tuhansia hyvin koulutettuja tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia. Muuntokoulutettuina heidän taitonsa ja osaamisensa on käytettävissä kaikilla aloilla.

Houkuttelevat sisällöt ja oivaltavat sovellukset eivät enää riitä. Ollaksemme kilpailukykyisiä digitaalisessa maailmassa tarvitsemme myös uusiksi ajatellut liiketoimintamallit, perusteellisen toimintatapojen muutoksen ja henkilökunnalle pitkäjänteisen koulutuksen. Asiakkuuksia pitää johtaa entistä intensiivisemmin.

Teksti perustuu oleellisin osin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttiin, joka on julkaistu 20.6.2012. Toivon, että voin osaltani auttaa raportin tekijöitä saamaan lisää lukijoita erinomaiselle työlleen.

Linkki: http://www.etla.fi/files/2881_ETLA_B254.pdf

Arto Tenhunen
toimitusjohtaja