Verkkoviestintä kuntoon 3/3, tulokset ja toisto

Jos haluaa parantaa tuloksiaan, joutuu yleensä hieman hikoilemaan. Sopranolla tämä on tarkoittanut käytännössä tässä blogissa olevien kirjoitusten suunnittelua, tuottamista ja julkaisua. Peruskauraa viestintätoimistolle ja sellaisia asioita, joita teemme asiakkaillemme. Itselleen tekeminen vaati kuitenkin paljon maanittelua, jonkin verran uhkailua, sekä aavistuksen kiristämistä.

Blogin lisäksi uusimme kokonaan verkkosivumme, joka luonnollisesta vaati sisältöjen siirtämistä, linkkien toimivuuden varmistamista ja kaikenlaista muuta säätämistä. Sen lisäksi tietenkin, että sivut piti suunnitella ja toteuttaa asiakastöiden lomassa.

Tuloksista voimme todeta, että syömällä omaa koiranruokaamme olemme ainakin verkkonäkyvyyttämme parantaneet. Kävijämäärät ja sivustojemme kautta tulevat yhteydenotot ovat merkittävästi nousseet. Se mitä tuloksia tämä operaatio tuo jää tulevaisuuden näkyviin. Mutta jo tässä vaiheessa usko näihin toimiin on vahvistunut kokemuksista.

Nopeana listana asioita, joihin jatkamme keskisttymistä ja joita jatkossa teemme enemmän.

  • Sisällöntuotanto. Sisältöä ei synny, ellei sitä järjestelmällisesti tuota viikko toisensa perään.
  • Sisällön jakaminen sosiaalisessa mediassa. On vaikea uskoa rakkaiden lukijoiden löytävän tietään blogiin viikko toisensa perään. Jakamalla tieto uudesta sisällöstä niissä medioissa, joissa lukijat viettävät aikaa on kohtelias tapa tarjota mahdollisuus seurata uusia asioita.
  • Parhaan sisällön hyödyntäminen uutiskirjeissä ja sähköisessä suorassa. Osa sisällöstä herättää ajatuksia ja antaa mahdollisuuden avata keskustelu uusien potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
  • Sisällön jalostaminen palvelemaan paitsi hakukoneita, niin myös ihan oikeita käyttäjiä.

Loppukaneettina markkinoinnillinen näkökulmamme. Jos tuntuu siltä, että voisimme auttaa myös sinua näkymään paremmin verkossa tai viestimään tehokkaammin, niin ole ihmeessä yhteydessä.

József

Mitä aikaisemmin aiheesta on kirjoitettu?

Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta
Verkkoviestintä kuntoon 2/3, järjestelmällinen sisällöntuotanto

Työ, tuotanto ja media ovat kiihtyvässä murroksessa

Kauppa-, viihde- ja media-alat eivät ole entisellään. Kohta mullistuvat opetus ja terveydenhoito. Olemme siirtymässä digitaalisen palvelutalouden rakentamisesta sen hyödyntämiseen.

Langaton laajakaista, sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet ja sormitietokoneet ovat vasta tulleet laajamittaiseen käyttöön. Nämä teknologia-alustat ja uudet generic cialis päätelaitteet ovat käynnistäneet globaalin innovaatiotsunamin.

Digitalisoituminen on merkittävä tuottavuuskasvun lähde. Tieto- ja viestintäteknologia muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Äly, softa ja palvelut integroituvat teollisuustuotteisiin. 

Paperin korvautuminen sähköisellä tiedonvälityksellä on konkreettisimpia – ja samalla Suomen kannalta merkittävimpiä – esimerkkejä digitaalikumouksen etenemistahdista. Yhdysvalloissa alle 35-vuotiaista enää viidennes lukee päivittäin sanomalehteä, kun yli 65-vuotiaista niin tekee 60 prosenttia. On vain ajan kysymys, milloin sanomalehtien paperiversion lukeminen loppuu käytännössä kokonaan.

Tietoliikenneyhteyksien parantuessa fyysinen liikkuminen vähenee. Tarvitsemme entistä vähemmän liikennevälineitä ja polttoaineita. Digitaalisen valmistuksen ansiosta voimme tehdä yhä kestävämpiä ja kevyempiä tavaroita. Raaka-aineiden ja materiaalien kulutus vähentyy.

Digitaaliteknologialle on asetettu monia katteettomia toiveita. Digitaaliteknologian tuominen terveyspalveluihin on monesti heikentänyt tuottavuutta ja kustannukset ovat nousseet. Paperiin perustuvaa tiedon keruuta ja välitystä on sellaisenaan yritetty korvata digitaalisilla välineillä. Koko järjestelmä olisi rakennettava uuden teknologian lähtökohdista, jotta tavoitellut hyödyt saavutettaisiin.

Keskeisin syy siihen, että digitalisoinnin tavoitteita ei ole saavutettu on se, että uutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia on tuotu vanhoihin organisaatioihin, toimintatapoja ei ole muutettu eikä koulutusta annettu riittävästi.

Tieto- ja viestintäteknologinen infrastruktuuri alkaa olla valmis ja sovellusten määrän kasvu nopeutuu. Uusia yrityksiä syntyy uuden teknologian varaan, vanhan teknologian yrityksiä poistuu markkinoilta, vanhojen yritysten arvo markkinoilla laskee, uutta teknologiaa hyödyntävien nousee. Vaikka muu talous ajaisi seinään, tällä osa-alueella tahti kiihtyy.

Suomi on ollut maailman kärkeä ICT:n tuottajana, mutta ei välttämättä soveltajana. Yksi suhteellinen etu Suomella kuitenkin on: ICT:n tuotannosta vapautuu tulevien muutaman vuoden aikana tuhansia hyvin koulutettuja tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia. Muuntokoulutettuina heidän taitonsa ja osaamisensa on käytettävissä kaikilla aloilla.

Houkuttelevat sisällöt ja oivaltavat sovellukset eivät enää riitä. Ollaksemme kilpailukykyisiä digitaalisessa maailmassa tarvitsemme myös uusiksi ajatellut liiketoimintamallit, perusteellisen toimintatapojen muutoksen ja henkilökunnalle pitkäjänteisen koulutuksen. Asiakkuuksia pitää johtaa entistä intensiivisemmin.

Teksti perustuu oleellisin osin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttiin, joka on julkaistu 20.6.2012. Toivon, että voin osaltani auttaa raportin tekijöitä saamaan lisää lukijoita erinomaiselle työlleen.

Linkki: http://www.etla.fi/files/2881_ETLA_B254.pdf

Arto Tenhunen
toimitusjohtaja