Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – myös verkkopalveluissa

Verkkopalvelun ostajan on syytä vaatia yhteistyökumppaniltaan rautaista suunnitteluosaamista. Hyvällä suunnittelulla voidaan parantaa palvelun laatua sekä laskea kehitystyöhön tarvittavaa aikaa ja kustannuksia. Lähtökohtamme on se, että verkkopalvelu suunnitellaan kokonaan ennen ohjelmointitöiden aloittamista, jotta vältyttäisiin kalliilta muutostarpeilta kehitysvaiheessa, tai pahimmassa tapauksessa palvelun julkaisun jälkeen.

Aloitin Digitalilla tänä kesänä ja työskentelen osana UX-tiimiä. Tiimimme tarkoituksena on suunnitella verkkopalveluita, jotka saavuttavat palveluiden tarjoajien liiketoiminnalliset tavoitteet sekä niiden kohderyhmien tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaikki lähtee käyttäjien tarpeista

Aluksi selvitetään, mitä käyttäjät tarvitsevat. Sen jälkeen valitaan käyttäjien tarpeista ne, jotka tukevat parhaiten palvelun tuottavan organisaation liiketoimintaa. Sitten valitaan jäljellä olevista ominaisuuksista ne, jotka pystytään toteuttamaan ja ovat kustannustehokkaita toteuttaa.

Kun palvelun ominaisuudet ja informaatiorakenne on määritetty, sille suunnitellaan käyttöliittymä, joka yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla mahdollistaa käyttäjien tavoitteiden saavuttamisen. Käyttöliittymän toiminnallisuus havainnollistetaan ja testataan loppukäyttäjillä vuorovaikutteisten prototyyppien avulla. Siten mahdollisiin ongelmakohtiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Aivan lopuksi suunnitellaan käyttöliittymälle visuaalinen ilme. Tavoitteena on suunnitella palvelun ulkoasu sellaiseksi, että se houkuttelee, kiinnostaa ja puhuttelee palvelun käyttäjiä sekä samalla toteuttaa palvelun ja palvelun tuottavan organisaation brändiä. Toinen visuaalisen suunnittelun tärkeistä tehtävistä on edistää palvelun käytettävyyttä.

UX-tiimiläisiä työllistävät myös käytettävyysarviot ja -testit. Arvioimme olemassa olevan palvelun käyttöliittymän laadun perustuen omaan asiantuntemukseemme sekä yleisiin käytettävyyssääntöihin, ja/tai testaamme sen palvelun varsinaisilla käyttäjillä. Saadut tulokset ratkaisevat, onko palvelua syytä lähteä kehittämään ja mihin suuntaan.

Suunnittelutyö haastaa ja palkitsee

Suunnittelutyö on kuin hyppy tuntemattomaan. Kun aloitan uuden projektin, en vielä tiedä sen lopputulosta. Se tekee työstäni haasteellista ja mielenkiintoista. Alussa näen edessäni ison kasan kysymyksiä, joihin kuitenkin aina lopulta löydän vastaukset. Se on työni palkitsevin osuus.

Minua ovat aina kiehtoneet tiede ja taide sekä uuden luominen, kokeminen ja oppiminen. Kiinnostukseni tietokoneita kohtaan on tullut siitä ajatuksesta, että on ollut ainoastaan omista ideoistani, visioistani ja päättäväisyydestäni kiinni, mitä olen voinut niillä luoda. Olenkin jo nassikasta lähtien pyrkinyt luomaan jotakin – aluksi Legoilla, sitten kynällä ja paperilla ja nyt tietokoneilla. Etäisyyttä työhöni saan urheilusta ja elokuvien katselusta Nala-kissani kanssa kotona Itä-Helsingissä.

Tomi Kokkonen
Senior Designer, Services & UX
tomi.kokkonen(a)soprano.fi

Kaksi helppoa askelta matkalla verkkosivujen perustamiseen

Jos nyt kuitenkin olet päättänyt liittyä niiden ihmisten joukkoon, jotka julkaisevat itsestään, yrityksestään tai vaikkapa kissastaan sisältöjä omilla verkkosivuillaan, tässä on tee-se-itse-tyylinen ohje aloittamisesta. Tekemällä nämä kaksi yksinkertaista toimenpidettä selvität itsellesi ja mahdollisille yhteistyökumppaneillesi millaiseen Jaakobin painiin olet ryhtymässä.

1. Kirjoita ylös mitä aiot julkaista.

Tee lista niistä sisällöistä, joita haluat verkkopalvelussasi tuoda esille. Riittävän hyvä työkalu tähän on excel tai vastaava. Tee sarakkeet

  • Otsikko/lyhyt kuvaus
  • Sisältö on olemassa
  • Sisältö on verkkosivuilla

Sikäli kun olet päättänyt osallistaa muitakin, hyödyllisiä sarakkeita voivat olla myös

  • Deadline
  • Vastuuhenkilö
  • Sisältö on hyväksytty ja valmis julkaistavaksi

Luultavasti näet tässä kaavan. Käytät listaa merkkaamalla kunkin kohdan joko tehdyksi tai tekemättömäksi sen jälkeen, kun olet saanut valmiiksi listauksen niistä asioista, jotka haluat internettiin saada.

2. Kuvaile sisältötyypit

Jotta voit löytää itsellesi oikean alustan ja teknisen kumppanin, sekä suodaksesi käyttöliittymäsuunnittelijalle ja graafikolle mahdollisuuden onnistua työssään, sinun olisi hyvä kertoa mitä haluaisit sivuilla tehdä.

Tunnistat luultavasti sisältölistauksestasi erilaisia sivutyyppejä tai visioit mielessäsi asioita, joita sivuillasi voi tehdä. Päästäksesi eteenpäin ehdotan yksinkertaisesti kuvausten kirjoittamista. ”Kuvapankki” ei esimerkiksi ole kummoinen kuvaus. Sen sijaan ”Haluan, että minulla on mahdollisuus arkistoida järjestämistämme tapahtumista otettuja kuvia sekä yleisön nähtäville, että salasanan taakse suojattuun medialle tarkoitettuun osioon vuosikohtaisesti” auttaa jo huomattavasti enemmän etsimään julkaisujärjestelmästä sopivaa moduulia tai kirjoittamaan auki käyttäjäkertomuksia räätälöityä kehitystä varten.

==

Ymmärrän tämän olevan todella monelle jo aivan peruskauraa, mutta hyvällä tuurilla lukijoiden joukkoon osuu joku, jonka verkkosivuprojektia nämä liikauttavat hieman eteenpäin!

József

Näin me toteutamme

Lisää kirjoituksia verkkosivuprojekteista

Varma tapa myöhästyä verkkopalvelun julkaisusta ja miten vältät sen

Useimmiten verkkosivujen tai verkkopalveluiden julkaisu ei jää roikkumaan kiinni tekniikasta. Bugeja ja mahdollisia kauneusvirheitä löytyy yleensä niin kauan kuin niitä on resursseja etsiä, mutta tietyn pisteen jälkeen ne lakkaavat olemasta merkityksellisiä julkaisun onnistumisen kannalta.

Oman kokemukseni mukaan, jota saa lähteä haastamaan, yleisin syy julkaisun myöhästymiselle on sisältö. Sitä ei ole joko tehty, viety sivuille tai hyväksytetty jollakulla. Tyypillinen kommentti on, että ”olemme käytännössä valmiita, mutta meiltä puuttuu vielä tekstejä”.

Miten vältät ongelman?

Välttäminen on lopulta aika helppoa. Suunnittele. Mieti etukäteen. Tee lista kaikista sisällöistä, jotka tarvitset julkaisua varten mukaanluettuna kuvat ja videot. Tarkista, mitä sinulla on ja aikatauluta loppujen sisältöjen tuottaminen. Tarkista sopivin välein tilanne ja katso mitä vielä puuttuu.

Jos sinulla on käytössä budjettia, etkä ole pelkän oman ja muiden oman toimen ohella tehtävän puhdetyön varassa, suosittelen lämpimästi ammattilaisia. Tässä kohden kaupallisena tiedotteena voinen kertoa, että meilläkin on viestintätoimisto, jossa osataan auttaa. 😉

Ohje vahinkojen minimointiin

Olet jo myöhässä ja julkaisu odottaa, vaikka sisältö ei ole vielä kohdillaan. Mitä tehdä?

  1. Tarkista, mitä sisältöä sinulla on.
  2. Listaa kaikki, mitä sinulta puuttuu.
  3. Järjesta puuttuvien listalta sisällöt kahteen kategoriaan. Niihin, joita ilman et voi julkaista ja niihin, jotka malttavat odottaa julkaisun jälkeistä aikaa.
  4. Varaa kalenteristasi aikaa, jotta sisältö saadaan kasaan.
  5. Ilmoita sidosryhmille, mikäli heitä koskevan sisällön julkaisu viivästyy. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

Tässä jälleen muutama ajatus verkkopalveluiden tuotannon käytännön haasteiden tiimoilta. Kuulostiko tutulta?

József

Jos podet akuuttia sisältökriisiä, Sopranon viestintätoimisto auttaa!

Ole yhteydessä: samuel.sorainen@soprano.fi, p. 0407203172

Jos sisältöasiat kiinnostavat noin muuten, käy tsekkaamassa Sopranon viestintätoimiston sisältöpalvelutarjonta!

Verkkosivusirkus – Lue keitä tarvitset projektiisi

Perusasioissa pysyäksemme voisin käydä läpi millaisiin rooleihin mielestäni tarvitset esittäjät ryhtyessäsi verkkosivun uudistusprojektiin. Tietyssä mielessä sama pätee toki verkkopalveluihinkin, mutta verkkosivuista puhuminen lienee luontevampaa. Projektin alkuvaiheeseen liittyvästä kilpailuttamisesta kirjoitin täällä. Hyviksi koetuista käytännöistä löytyy tekstiä täältä.

Jokaiseen rooliin ei välttämättä tarvita eri esittäjää, koska kiertävien seurueiden tapaan voi yksi ihminen hallita useammankin osan esittämisen.

Projektin vastuuhenkilö. Jos olisimme teatterissa, tämän kaverin vastuuna olisi käsikirjoituksen laadinta. Hän tietää kenelle esitys on suunnattu, ymmärtää draaman kaaren ja on miettinyt miten teos tulee tuottamaan kustannuksensa takaisin. Ketterissä kehitysmalleissa rooli tunnetaan Product Ownerina.

Projektipäällikkö. Teatterista siirrymme luontevasti sirkukseen, jossa tirehtööri vastaa kaikkien esiintyjien ilmestymisestä oikeaan aikaan lavalle ja esityksen pysymisestä koossa asiakkaiden iloksi. Projektipäällikön vastuu on ensisijaisesti poistaa tekemistä haittaavia asioita. Jos tekijöille tulee ongelma, projektipäällikkö ratkoo, vaatii se sitten uusien lisenssien ostamista tai asiakkaan kanssa neuvottelua.

Käyttöliittymäsuunnittelija. Mitä olisi nuorallakävely ilman spottivaloja ja rumpujen pärinää? Jotta yleisö pääsee nauttimaan kaikilla aisteillaan ja sinä toimittamaan lupaamaasi hupia ja jännitystä, on aiheellista miettiä palvelun käyttöliittymää. Jonkun vastuulla tulisi olla miettiä asiakkaan kannalta miltä paras mahdollinen verkkopalvelu maistuu ja tuntuu.

Graafinen suunnittelija. Pienellä rienauksella voimme todeta vanhojenkin asioiden, kuten paavin, muuttuvan aika vaikuttavan näköiseksi oikein puettuna ja riittävän korskeissa puitteissa. Esitys vaatii toimivuuden lisäksi sen, että se näyttää syötävän hyvältä. Helppo tapa ohjata tähän suuntaan on käyttää vaikkapa mood board ja story tile komponentteja ennen tarttumista isommin toimeen. Sivuillamme on muutama sananen graafisesta suunnittelusta verkkosivuprojekteissa.

Ohjelmistokehittäjä. Olemme käyneet tähän mennessä teatterissa, sirkuksessa ja kirkossa. Kaikkia näitä yhdistää tietty tarkoitusta varten rakennettu näyttämö, joka toimii suunnitellusti oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Ohjelmistokehittäjät varmistavat sinun show’si toimivuuden. Katedraalin rakentaminen vaatii osaamista, mutta ei se elementtitalokaan ilman asialle omistautunutta rakentajaa synny.

Testaaja. Vaikka törmäysnukketestit, jollaisena vaikkapa Test Driven Developmentia voidaan pitää, auttavat pitkälle, välillä jonkun täytyy raataa tai kiivetä ensimmäiseksi ihmistykinkuulaksi. Virheet löytyvät vain kokeilemalla ja jos vastuulle ei löydy kantajaa, jää testaaminenkin helposti puolittaiseksi. Kaikkea ei tietenkään voi helposti testata, mutta jos joku on asian ajatellut voidaan isoimmilta ansoilta välttyä.

Sisällöntuottaja. Käsikirjoittaja, säveltäjä, koreografi tai runoilija. Jotta teoksesta tulee yhtenäinen ja se kantaa läpi koko esityksesi, tulee tämä osuus tehdä harkiten ja huolella. Pelkkä oikeinkirjoitus ei riitä, sillä mestarillinen sisällöntuottaja huomioi koko rakenteen ja miten se toimii katsojalle tai kuulijalle.

Toivottavasti piditte mielessäni vähän aikaa pyörineestä allegoriasta esittävän taiteen ja meidän hommiemme välillä. Millaisiin asioihin itse rinnastaisitte näitä hommia?

Kolme keinoa tehdä verkkosivut paremmin

Olin viime viikolla Talentumin järjestämässä Verkkosivujen uudistaminen 2013 -tapahtumassa. Kaupallisen edustajan roolin lisäksi tämä tarjosi mahdollisuuden kuunnella esityksiä siitä, miten ihmiset ovat hoitaneet verkkosivuihin liittyvät projektinsa. Puhuttiin ja kyseltiin prosesseista, määrittelyistä ja siitä kuinka hankkeet ovat yleensä monimutkaisempia kuin alunperin luullaan.

Näin viikon asian kanssa marinoiduttuani ja parin asiakkaan kanssa juteltuani mieleen tuli kolme suhteellisen yksinkertaista asiaa, joilla säästyy isommilta pettymyksiltä ja suuremmilta yllätyksiltä.

1. Tarkista kumppanisi taustat ennenkuin aloitat

Vaikka tämä tuntuu näin pörssiyhtiön edustajana puolueelliselta sanoa, niin suosittelen katsomaan millaisen yrityksen kanssa olette leikkiin ryhtymässä. Toiminnan kannattavuus, historian pituus ja tekijöiden itsestään antamat tarinat kertovat aika hyvin, onko kyseessä aloitteleva yritys, toistuva epäonnistuja vai oikeasti verkkosivuilla liiketoimintaa tekevä yritys. Kysymys ei niinkään ole koosta, vaan tavasta tehdä ja osaamisesta.

2. Tee suunnitelma, jonka tyhmäkin tajuaa

Jos haluat saada jotakin aikaiseksi ja olet sen selkeästi päässäsi hahmottanut on ehdottoman tärkeää saada visio kommentoiduksi tekijälle. Jokainen on varmasti nähnyt it-projektien toteutuksesta havainnekuvia, jotka ovat hauskoja, koska ne ovat totta. Kun siis visioit, tärkeää on saada kerrottua tekijöille mitä haluat tapahtuvan. Tähän on työkaluja ja tapoja. Saa kysyä, jos ei tiedä, eikä sivuiltamme löydä 😉 (edellinen lause on mainos)

3. Osallistu ja tule paikalle

Kun projektia tehdään, kysy perään, käy katsomassa ja osallistu tekijöiden kanssa puuhasteluun. Kaikki kiittävät. Paikalla käyminen kerran viikossa tai vaikka skypessä rupattelu tiimin kanssa on pieni vaiva siitä, ettei julkaisemista edeltävällä viikolla käy ilmi, että tuotekategoriahahmotelma on mahdoton.

 

Yllämainitut asiat tuntuvat yksinkertaisilta, mutta käyttämällä niitä vähentää riskiä projektipäällikön kiireiden aiheuttamasta sotkusta, graafikoiden yliluovasta tulkinnasta ja koodareiden taipumuksesta mennä teknologian mukaan.

József

Verkkosivuston rakentaminen ostajan näkökulmasta

Kollegani osoitti tarkkanäköisyyttä ja bongasi jonkun, joka on verkkosivuprojektin kimpussa. Sinänsä tämä ei ole tavatonta, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kyseinen Minna on pitänyt oppimisestaan blogia, joka avaa näkökulmaa siihen mitä asiakkaan puolella tapahtuu ennen kuin varsinaiseen toteutustyöhön päästään.

Mielestämme tässä aukeaa monelle muullekin mainio tilaisuus peilata omaa toimintaansa  ja sitä millaiselta maailma näyttää aidan toisella puolen.

Omaan silmään osui parikin kiinnostavaa blogausta. On iloinen asia huomata sisällönsuunnittelun nousevan esille jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Itse korostaisin vielä ehkä Minnaa vahvemmin sitä, että ”kaikki sellaiset sivut ovat turhia, joissa lukee: “Tähän tulee sisältöä myöhemmin”, jos se sama teksti löytyy sieltä vuosia myöhemminkin.” Verkkopalvelun suunnittelu pitäisikin lähteä siitä, millaista tietoa analysoidut käyttäjäryhmät sieltä hakevat ja mitä näiden haluttaisiin tekevän.

Valitettavaa toisaalta on huomata joko projektissa tai siihen liittyvissä hommissa mukaan tarttuneen ripaus kyynisyyttäkin, joka aika hyvin tiivistyy lauseeseen: 2. “Toinen luonnonlaki: ”Toimittaja hyötyy tilaajaa enemmän.””. Vaikka näin toimittajan lakki päässä tätäkin kirjoitellaan, niin on sanottava ettei kyseessä tosiaankaan ole mikään luonnonlaki. Pahimmassa tapauksessa toimittaja voi jäädä pahastikin tappiolle vaikka toimittaisi asiakkaalle täydellisen voittoa tuottavan järjestelmän. Parhaassa tapauksessa tilaaja taas hyötyy niin paljon, että uusia projektejakin pääsee syntymään.

Tämän pidempään asiasta löpisemättä syvennyn itsekin vielä kertaamaan miltä maailma näyttää sieltä ostajan puolelta. Niille, jotka verkkopalveluja aikovat toteuttaa itselleen tai työnantajilleen, suosittelen Minnan tekstejä.

József

==

Minnan blogi

Viisastelua verkkosivuprojektin alussa mietittäväksi

Näin me toteutamme

Verkkoviestintä kuntoon 2/3, järjestelmällinen sisällöntuotanto

Kutsumme itseämme verkkoviestintäyhtiöksi. Tähän liittyy digitoimistomaista tekemistä, viestintätoimistona oloa ja erilaisten verkkopalveluiden toteuttamista. Kaikissa näissä joutuu jossain vaiheessa miettimään sisältöä ja yleisöjä, joten päätin tällä viikolla jakaa muutamia asioita tähän liittyen.

Sisällöntuotannon suunnitteluun ja järjestelmälliseen toteutukseen on kolme pääasiallista syytä.

  1. Yleisön rakentaminen. Jos kuvittelemme olevamme yleisönä teatterissa, jossa esitykset alkavat sattumanvaraisesti ja ovat aivan mitä esiintyjille mieleen juolahtaa, niin kauanko jaksamme istua? Odotammeko mieluummin näkevämme aikataulutettuja esityksiä, jotka kutkuttavat hermojamme juuri sieltä mistä pitää. Jälkimmäiseen on taipuvainen myös se yleisö, joka seuraa verkkoviestintääsi. Tekemällä sen säännöllisesti ja suunnitellusti voit paitsi pitää vanhat katsojasi, niin myös houkutella uusia laadukkaan sisällön ääreen.
  2. Hakukoneet. Jos sisältöä ei suunnittele ja mieti mitä tulevaisuudessa julkaistaan, niin verkkoviestinnästä tuppaa tulemaan aika heittelehtivää. Sisällön suunnitteluun liittyy toki teknisiä yksityiskohtia kuten julkaisujen läpikäyminen ennen verkkoon laittamista sen varmistamiseksi, että niistä löytyy haluamiasi hakusanoja.
  3. Yritysilme. Vaihtelu virkistää, mutta koska sinun tehtäväsi on viihdyttää nimenomaan sinun jutustasi ja sen liitännäisistä kiinnostunutta yleisöä, kannattaa miettiä valmiiksi mitä kaikkea ulos tullaan puskemaan. Mennäkseni teatteriveraukseen takaisin, on täysin mahdollista, että opperayleisö nauttii myös pantomiimista, mutta jos se on tilannut oopperalaulajan, ei pantomiimikko välttämättä tyydytäkään kulttuurinnälkää.

Siihen mikseivät kaikki näin tee löytyy puolestaan kaksi perustetta

  1. Ei ole aikaa. Ns. oikea työ vie kaiken ajan, asiakkaitakin pitäisi tavata ja kaikkea.
  2. Ei ole mitään sanottavaa ja senkin pukeminen järkeviksi lauseiksi on hieman haastavaa.

Ratkaisujakin on oikeastaan vain kolme

  1. Jätä sikseen. Jos verkkoviestintä ei ole yrityksesi liiketoiminnan kannalta tärkeää tai siihen ei voida käyttää riittävästi resursseja ensiluokkaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi, kannattaa miettiä mikä on ehdoton minimi. Turhaan ylläpidät Facebook -sivua, jossa tapahtuu jotain kerran puolessa vuodessa. Keskity siis olennaiseen.
  2. Löydä resurssit. Käännä organisaatiosi tuottamaan aktiivisesti sisältöä, opettele verkon toimimisen lait, hakukoneoptimoinnin perusteet ja käy läpi mitä kannattaisi ainakin ajatella, kun laittaa verkkonäkyvyyttään kuntoon.
  3. Ulkoista kaikki mitä voit. Markkinoilta löytyy ammattilaisia, jotka jo osaavat kohdan 2. asiat ja ovat valmiita tekemään kaiken puolestasi jutunjuurien keksimistä myöten. (Disclaimer: Tämän kirjoittaja on töissä Sopranolla, joka tosiaan tekee tällaisiakin hommia 😉 )

Tässä siis muutama ajatelma. Tsemppiä verkkoviestinnän suunnitteluun! Kannattaa muistaa, että jo excelillä saa jonkinlaisen suunnitelman ja seurannan aikaiseksi 😉

József Pap

Lisää verkkoviestinnän kuntoon laittamisesta: Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta