Verkkoviestintä kuntoon 3/3, tulokset ja toisto

Jos haluaa parantaa tuloksiaan, joutuu yleensä hieman hikoilemaan. Sopranolla tämä on tarkoittanut käytännössä tässä blogissa olevien kirjoitusten suunnittelua, tuottamista ja julkaisua. Peruskauraa viestintätoimistolle ja sellaisia asioita, joita teemme asiakkaillemme. Itselleen tekeminen vaati kuitenkin paljon maanittelua, jonkin verran uhkailua, sekä aavistuksen kiristämistä.

Blogin lisäksi uusimme kokonaan verkkosivumme, joka luonnollisesta vaati sisältöjen siirtämistä, linkkien toimivuuden varmistamista ja kaikenlaista muuta säätämistä. Sen lisäksi tietenkin, että sivut piti suunnitella ja toteuttaa asiakastöiden lomassa.

Tuloksista voimme todeta, että syömällä omaa koiranruokaamme olemme ainakin verkkonäkyvyyttämme parantaneet. Kävijämäärät ja sivustojemme kautta tulevat yhteydenotot ovat merkittävästi nousseet. Se mitä tuloksia tämä operaatio tuo jää tulevaisuuden näkyviin. Mutta jo tässä vaiheessa usko näihin toimiin on vahvistunut kokemuksista.

Nopeana listana asioita, joihin jatkamme keskisttymistä ja joita jatkossa teemme enemmän.

  • Sisällöntuotanto. Sisältöä ei synny, ellei sitä järjestelmällisesti tuota viikko toisensa perään.
  • Sisällön jakaminen sosiaalisessa mediassa. On vaikea uskoa rakkaiden lukijoiden löytävän tietään blogiin viikko toisensa perään. Jakamalla tieto uudesta sisällöstä niissä medioissa, joissa lukijat viettävät aikaa on kohtelias tapa tarjota mahdollisuus seurata uusia asioita.
  • Parhaan sisällön hyödyntäminen uutiskirjeissä ja sähköisessä suorassa. Osa sisällöstä herättää ajatuksia ja antaa mahdollisuuden avata keskustelu uusien potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
  • Sisällön jalostaminen palvelemaan paitsi hakukoneita, niin myös ihan oikeita käyttäjiä.

Loppukaneettina markkinoinnillinen näkökulmamme. Jos tuntuu siltä, että voisimme auttaa myös sinua näkymään paremmin verkossa tai viestimään tehokkaammin, niin ole ihmeessä yhteydessä.

József

Mitä aikaisemmin aiheesta on kirjoitettu?

Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta
Verkkoviestintä kuntoon 2/3, järjestelmällinen sisällöntuotanto

Verkkoviestintä kuntoon 2/3, järjestelmällinen sisällöntuotanto

Kutsumme itseämme verkkoviestintäyhtiöksi. Tähän liittyy digitoimistomaista tekemistä, viestintätoimistona oloa ja erilaisten verkkopalveluiden toteuttamista. Kaikissa näissä joutuu jossain vaiheessa miettimään sisältöä ja yleisöjä, joten päätin tällä viikolla jakaa muutamia asioita tähän liittyen.

Sisällöntuotannon suunnitteluun ja järjestelmälliseen toteutukseen on kolme pääasiallista syytä.

  1. Yleisön rakentaminen. Jos kuvittelemme olevamme yleisönä teatterissa, jossa esitykset alkavat sattumanvaraisesti ja ovat aivan mitä esiintyjille mieleen juolahtaa, niin kauanko jaksamme istua? Odotammeko mieluummin näkevämme aikataulutettuja esityksiä, jotka kutkuttavat hermojamme juuri sieltä mistä pitää. Jälkimmäiseen on taipuvainen myös se yleisö, joka seuraa verkkoviestintääsi. Tekemällä sen säännöllisesti ja suunnitellusti voit paitsi pitää vanhat katsojasi, niin myös houkutella uusia laadukkaan sisällön ääreen.
  2. Hakukoneet. Jos sisältöä ei suunnittele ja mieti mitä tulevaisuudessa julkaistaan, niin verkkoviestinnästä tuppaa tulemaan aika heittelehtivää. Sisällön suunnitteluun liittyy toki teknisiä yksityiskohtia kuten julkaisujen läpikäyminen ennen verkkoon laittamista sen varmistamiseksi, että niistä löytyy haluamiasi hakusanoja.
  3. Yritysilme. Vaihtelu virkistää, mutta koska sinun tehtäväsi on viihdyttää nimenomaan sinun jutustasi ja sen liitännäisistä kiinnostunutta yleisöä, kannattaa miettiä valmiiksi mitä kaikkea ulos tullaan puskemaan. Mennäkseni teatteriveraukseen takaisin, on täysin mahdollista, että opperayleisö nauttii myös pantomiimista, mutta jos se on tilannut oopperalaulajan, ei pantomiimikko välttämättä tyydytäkään kulttuurinnälkää.

Siihen mikseivät kaikki näin tee löytyy puolestaan kaksi perustetta

  1. Ei ole aikaa. Ns. oikea työ vie kaiken ajan, asiakkaitakin pitäisi tavata ja kaikkea.
  2. Ei ole mitään sanottavaa ja senkin pukeminen järkeviksi lauseiksi on hieman haastavaa.

Ratkaisujakin on oikeastaan vain kolme

  1. Jätä sikseen. Jos verkkoviestintä ei ole yrityksesi liiketoiminnan kannalta tärkeää tai siihen ei voida käyttää riittävästi resursseja ensiluokkaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi, kannattaa miettiä mikä on ehdoton minimi. Turhaan ylläpidät Facebook -sivua, jossa tapahtuu jotain kerran puolessa vuodessa. Keskity siis olennaiseen.
  2. Löydä resurssit. Käännä organisaatiosi tuottamaan aktiivisesti sisältöä, opettele verkon toimimisen lait, hakukoneoptimoinnin perusteet ja käy läpi mitä kannattaisi ainakin ajatella, kun laittaa verkkonäkyvyyttään kuntoon.
  3. Ulkoista kaikki mitä voit. Markkinoilta löytyy ammattilaisia, jotka jo osaavat kohdan 2. asiat ja ovat valmiita tekemään kaiken puolestasi jutunjuurien keksimistä myöten. (Disclaimer: Tämän kirjoittaja on töissä Sopranolla, joka tosiaan tekee tällaisiakin hommia 😉 )

Tässä siis muutama ajatelma. Tsemppiä verkkoviestinnän suunnitteluun! Kannattaa muistaa, että jo excelillä saa jonkinlaisen suunnitelman ja seurannan aikaiseksi 😉

József Pap

Lisää verkkoviestinnän kuntoon laittamisesta: Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta

Verkkoviestintä kuntoon 1/3, 7 vaihetta ja ohjetta

Kuten kaikessa muussakin, myös verkkoviestinnän kuntoon laittamisessa kannattaa aloittaa tekemällä suunnitelma ja valmistelemalla toimenpiteet. Alla käyn läpi karkeasti sen, mitä pidämme Sopranolla oleellisina suunnitelman osina. Toimiessasi meidän tai kaltaisemme viestintätoimiston tai digitoimiston kanssa on hyvä olla jonkinlainen käsitys ajatusmaailmasta, jota voit omaa kokemustasi vasten peilata ja haastaa.

  1. Selvitä mitkä verkkoviestinnän kanavat sinulla on jo käytössä ja mitkä haluat ottaa haltuun. Valitettavan usein hyväkin viesti jämähtää siihen, että twitter / facebook / google+ -tilin käyttäjäoikeudet ovat jollakulla muulla. Jos haluat verkkoviestinnästäsi prosessin, kasaa tieto käyttöoikeuksista joko tiettyyn paikkaan tai useammalle käyttäjälle. Listaus siitä, missä kaikkialla haluat välttää vuoden vanhojen uutisten näyttämisen tuoreena on hyvä lähtökohta.
  2. Mieti millaisista asioista haluat asiakkaillesi viestiä. Tuotejulkaisut, uudet rekrytoinnit, työpaikkailmoitukset, uudet asiakkaat ja muut vastaavat aiheet ovat erinomaista tavaraa julkaisua varten. Jotta julkaisu toteutuu, tulee nämä tunnistaa jo tuoreina ja pistää tuotantoon. Tätä helpottaa huomattavasti, jos aihepiirit ovat selkeästi tunnistettavissa, kun ne tulevat päivittäisen hälyn keskellä vastaan.
  3. Tunnista yleisösi eri kanavissa. Samaa viestiä ei välttämättä kannata puskea uudestaan jokaiseen sosiaalisen median foorumiin. LinkedInissä juttujasi seuraa yleisö, joka poikkeaa merkittävästi brändisi Facebook -sivun yleisöstä. Kullekin yleisölle kannattaa räätälöidä sitä kiinnostava kulma viestiin. Tämänkin tulee olla prosessi.
  4. Räätälöi kanavasi yleisöllesi sopiviksi. Yhtenäinen, tunnistettava graafinen ilme auttaa rakentamaan brändiäsi, mutta se ei tarkoita etteikö kunkin yleisön makujen mukainen ulkoasu sinun graafista ohjeistustasi soveltaen loisi uskottavampaa kuvaa niissä kanavissa, joissa julkaiset.
  5. Varmista oma uutispuskurisi. Eräs olennaisimmista seikoista verkkoviestinnässä on jatkuvuus. Olet rakentamassa itsellesi yleisöä, joka vaatii jatkuvaa viihdyttämistä. Varmista siis omat ohjelmanumerosi ja listaa mitä haluat julkaista seuraavien viikkojen tai kuukausien aikana.
  6. Julkaise ja osallistu. Kun laitat materiaalia ulos, sen elinkaarta tulee seurata ja mahdollisiin tykkäyksin ja kommentteihin. Tämä on käänteinen sirkus. Sirkuksessa yleisö taputtaa, sinä vastaanotat. Verkkoviestinnässä artisti kiittää ja kumartaa yleisölle jokaisen tempun jälkeen.
  7. Mittaa ja seuraa. Kuten edellä kirjoitin, olet rakentamassa yleisöä ja palvelemassa sitä. Vain seuraamalla tuloksia voit palvella sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Analytiikkatyökalut, kuten Google Analytics ja Cuutio auttavat sinua hahmottamaan mikä toimii ja mikä ei. Luonnollisesti haluat puskea enemmän sellaista sisältöä verkkoon, joka tuo haluamasi lopputuloksen, oli se sitten ostoksia verkkokaupassa, yhteydenottoja verkkosivuiltasi tai kasvaneita käyttäjämääriä verkkopalvelussasi.

Nuo seitsemän kohtaa antavat hyvää suuntaa omaa verkkonäkyvyyttä mietittäessä. Noihin kaikkiin palaa aikaa ja vaivaa, eikä ole suinkaan itsestäänselvää, että jokaisesta organisaatiosta löytyy näihin tekijöitä. Henkilökohtainen näkemykseni sosiaaliseen mediaan osallistumisesta on sen tekeminen kunnolla, jos siihen kerran lähtee. Apuja, neuvoja ja ammattilaisia auttamaan parhaan mahdollisen tuloksen tekemisessä löytyy kyllä.

Meiltäkin.

 

Työ, tuotanto ja media ovat kiihtyvässä murroksessa

Kauppa-, viihde- ja media-alat eivät ole entisellään. Kohta mullistuvat opetus ja terveydenhoito. Olemme siirtymässä digitaalisen palvelutalouden rakentamisesta sen hyödyntämiseen.

Langaton laajakaista, sosiaalinen media, pilvipalvelut, älypuhelimet ja sormitietokoneet ovat vasta tulleet laajamittaiseen käyttöön. Nämä teknologia-alustat ja uudet generic cialis päätelaitteet ovat käynnistäneet globaalin innovaatiotsunamin.

Digitalisoituminen on merkittävä tuottavuuskasvun lähde. Tieto- ja viestintäteknologia muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa nopeammin kuin sähkö aikanaan. Äly, softa ja palvelut integroituvat teollisuustuotteisiin. 

Paperin korvautuminen sähköisellä tiedonvälityksellä on konkreettisimpia – ja samalla Suomen kannalta merkittävimpiä – esimerkkejä digitaalikumouksen etenemistahdista. Yhdysvalloissa alle 35-vuotiaista enää viidennes lukee päivittäin sanomalehteä, kun yli 65-vuotiaista niin tekee 60 prosenttia. On vain ajan kysymys, milloin sanomalehtien paperiversion lukeminen loppuu käytännössä kokonaan.

Tietoliikenneyhteyksien parantuessa fyysinen liikkuminen vähenee. Tarvitsemme entistä vähemmän liikennevälineitä ja polttoaineita. Digitaalisen valmistuksen ansiosta voimme tehdä yhä kestävämpiä ja kevyempiä tavaroita. Raaka-aineiden ja materiaalien kulutus vähentyy.

Digitaaliteknologialle on asetettu monia katteettomia toiveita. Digitaaliteknologian tuominen terveyspalveluihin on monesti heikentänyt tuottavuutta ja kustannukset ovat nousseet. Paperiin perustuvaa tiedon keruuta ja välitystä on sellaisenaan yritetty korvata digitaalisilla välineillä. Koko järjestelmä olisi rakennettava uuden teknologian lähtökohdista, jotta tavoitellut hyödyt saavutettaisiin.

Keskeisin syy siihen, että digitalisoinnin tavoitteita ei ole saavutettu on se, että uutta tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia on tuotu vanhoihin organisaatioihin, toimintatapoja ei ole muutettu eikä koulutusta annettu riittävästi.

Tieto- ja viestintäteknologinen infrastruktuuri alkaa olla valmis ja sovellusten määrän kasvu nopeutuu. Uusia yrityksiä syntyy uuden teknologian varaan, vanhan teknologian yrityksiä poistuu markkinoilta, vanhojen yritysten arvo markkinoilla laskee, uutta teknologiaa hyödyntävien nousee. Vaikka muu talous ajaisi seinään, tällä osa-alueella tahti kiihtyy.

Suomi on ollut maailman kärkeä ICT:n tuottajana, mutta ei välttämättä soveltajana. Yksi suhteellinen etu Suomella kuitenkin on: ICT:n tuotannosta vapautuu tulevien muutaman vuoden aikana tuhansia hyvin koulutettuja tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisia. Muuntokoulutettuina heidän taitonsa ja osaamisensa on käytettävissä kaikilla aloilla.

Houkuttelevat sisällöt ja oivaltavat sovellukset eivät enää riitä. Ollaksemme kilpailukykyisiä digitaalisessa maailmassa tarvitsemme myös uusiksi ajatellut liiketoimintamallit, perusteellisen toimintatapojen muutoksen ja henkilökunnalle pitkäjänteisen koulutuksen. Asiakkuuksia pitää johtaa entistä intensiivisemmin.

Teksti perustuu oleellisin osin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporttiin, joka on julkaistu 20.6.2012. Toivon, että voin osaltani auttaa raportin tekijöitä saamaan lisää lukijoita erinomaiselle työlleen.

Linkki: http://www.etla.fi/files/2881_ETLA_B254.pdf

Arto Tenhunen
toimitusjohtaja